Mainos

Perinteitä vaaliva leipomo kehittää uusia tuotteita. Siemennäkkäreiden suosio yllätti leipurinkin.

Rosten on kasvanut Suomen suurimpien leipomoiden joukkoon. Viimeisin hittituote on siemennäkkäri, jota omistaja-toimitusjohtaja Kari Meltovaara ottaa uunista.
Rosten on kasvanut Suomen suurimpien leipomoiden joukkoon. Viimeisin hittituote on siemennäkkäri, jota omistaja-toimitusjohtaja Kari Meltovaara ottaa uunista.

Hellin keittiöstä kaikki alkoi. Rostenin Helli leipoi Raunistulassa kahdeksankymmentä vuotta sitten leipää, jota koko kulmakunnan oli saatava. 1950-luvulla Hellin ja Juhon leipomosta kasvoi merkittävä yritys, joka sai arvokkaasti nimekseen Leipomo-konditoria H&J Rosten Oy.

Rostenin suvussa jauhosormet kuitenkin loppuivat 1970-luvulla, eikä leipomolle löytynyt jatkajaa. Hätiin tuli Arjosen Aarne, joka pyöritti Turussa toista, Mantin leipomoa. Kymmenen vuotta kahden erillisen leipomon pyörittämistä riitti kuitenkin herra Arjoselle, ja 1981 hän päätti myydä leipomot Rostenin nykyomistajalle, Meltovaaran perheelle. Toimintoja yhdisteltiin ja tuotemerkiksi valikoitui Rosten, koska se oli vähittäiskaupassa paremmin tunnettu.

- Suomessa on tällä hetkellä kaksi suurta, muutama keskisuuri ja satoja pieniä leipomoita. Me onnistuimme nousemaan sieltä pienten joukosta Suomen kolmanneksi tai neljänneksi suurimmaksi leipomoksi, yritystä kaksituhatluvun luotsannut Kari Meltovaara iloitsee.

Se on saavutus aikana, jolloin Suomesta on hävinnyt noin 50 leipomoa vuodessa.

Mihin Rostenin menestys sitten perustuu? Oliko Hellin vihossa salaisia reseptejä, joilla yhä leivotaan suosikkituotteet?

- Runebergintorttumme on sellainen Hellin perintö, jonka leivomme lähes alkuperäisellä reseptillä, käsityönä ja suomalaisella voilla. Muutenkin kunnioitamme vahvasti perinteitä. Mutta samaan aikaan innovoimme myös uutta. Emme koskaan kopioi toisia, vaan mietimme aidosti, miten voimme luoda erilaista, markkinointipäällikkö Veera Meltovaara kertoo.

Erikoistuminen on ollut yrityksen strategia koko 2000-luvun. Oppia on haettu usein myös ulkomaisten yhteyksien kautta.

Crusta-leivät toivat Rostenille mahdollisuuden erilaistua ja kilpailla muulla kuin hinnalla.
Crusta-leivät toivat Rostenille mahdollisuuden erilaistua ja kilpailla muulla kuin hinnalla.

Italialais-ranskalaiset maalaisleivät ihmetyttivät

2000-luvun läpimurto oli Crusta-leivät. Aluksi niitä luultiin viallisiksi: kummallisen mallisia, täynnä ilmakuplia, kaikki erilaisia. Mutta kerran kokeiltuaan ihmiset huomasivat, että Crustat olivat aitoja maalaisleipiä - juureen leivottuja, arinauunissa paistettuja. Ne maistuivatkin joltain, vaalean, teollisen ranskanleivän jälkeen. Muutoin hintavetoisilla markkinoilla tuotteet saivat pian jalansijaa ja pääsivät ketjuuntuvien kauppojen valikoimiin.

Crustan ja muiden vastaavien tuoteinnovaatioiden avulla yrityksen liikevaihto yli nelinkertaistui 2000-luvun alun 6 miljoonasta tämän päivän 25 miljoonaan euroon.

- Voi sanoa, että olemme luoneet nahkamme useaan kertaan. Me emme voi päättää, mitä asiakas tai kuluttaja haluaa, vaan vastaamme huutoon. Esimerkiksi vatsaystävällisyys on asia, joka varmasti tulee nousemaan ja johon panostamme. Vanhat, perinteiset viljat, kuten tattari, hirssi tai speltti ovat kasvussa. Gluteenittomuus on trendi, jossa olemme pitkään olleet mukana. Markkinat tulevat pirstaloitumaan entistä enemmän, mutta ruokatrendit ovat lähinnä mahdollisuus luoda uutta, Kari Meltovaara pohtii.

Rostenin leipomoissa työskentelee noin 200 ihmistä. Osa vaativista työvaiheista tehdään edelleen käsin.
Rostenin leipomoissa työskentelee noin 200 ihmistä. Osa vaativista työvaiheista tehdään edelleen käsin.

Viimeisin trendin suoma uutuus on ollut siemennäkkileipä. Siemennäkkäri oli kolme vuotta sitten googlen haetuimpien ruokasanojen joukossa, joten Meltovaarat olettivat sillä olevan kysyntää myös valmistuotteena. Perinteisen leipomisosaamisensa avulla he pystyivät kehittämään leivän, joka pysyi kuivuttuaan ehjänä.

- Tilasimme aluksi kolmesataatuhatta pakkausrovetta ja ajattelimme, että onpahan niitä sitten pitkäksi aikaa. Ensimmäisenä vuonna myimme miljoona kappaletta. Nyt meillä on 1500 neliötä tuotantotiloja vain siemennäkkärille ja myynti on yli neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tuoteperhe on laajentunut näkkäreiden lisäksi lastuihin, joita on neljää eri makua.

Suutari pysyy kuitenkin lestissään ja leipuri leipurina, vaikka laajenemista on tapahtunut tuoretuotteista niin pakasteisiin kuin kuivatuotteisiin. Leipomisen osaaminen onkin Rostenille kaikki kaikessa. Siinä luotetaan perinteisiin menetelmiin.

- Meillä on tapana sanoa, että olemme perinteinen edelläkävijä. Meidät tunnetaan luonnonmukaisesta, säilöntäaineettomasta leivontatavasta. Leivomme kaikki ruistuotteet ruistaikinajuureen ja vaaleat leivät vehnätaikinajuureen, Taikinajuuri antaa leivälle luontaisella tavalla makua, säilyvyyttä ja leikattavuutta, Meltovaarat summaavat.

Kaikkien trendien keskellä on mukavaa, että on myös asioita, jotka säilyvät. Kuten Helli Rostenin runebergintortut. Vaikka resepti onkin rouva Runebergiltä varioitu, voidaan sanoa, että Rosten on vienyt kisassa voiton. Tänä vuonna Suomessa syötiin 900 000 Rostenin valmistamaa runebergintorttua, mikä tekee siitä Suomen suosituimman runeberginleivonnaisen. Jokainen yksilö on Suomessa leivottu ja käsin koristeltu.

Yrittäjäpariskunta Veera ja Kari Meltovaara käy paljon ulkomailla tapaamassa alan vaikuttajia. Sitä kautta löytyy uutta inspiraatiota.
Yrittäjäpariskunta Veera ja Kari Meltovaara käy paljon ulkomailla tapaamassa alan vaikuttajia. Sitä kautta löytyy uutta inspiraatiota.

Ystävänpäivänä 14.2. voit ilahduttaa läheistäsi henkilökohtaisella Pumppernikkeli-viestillä.
Ystävänpäivänä 14.2. voit ilahduttaa läheistäsi henkilökohtaisella Pumppernikkeli-viestillä.

Mummin Pumppernikkelit

Ne olivat siellä yhtä varmasti kuin tulitikut uuninpankolla. Mummin ruokakomeron perällä, ylimmällä hyllyllä. Ensitöikseni mummilaan tullessa käyn niitä katsomassa. Tarkistamassa vain, että ovat tallella.

Jospa nuolaisen vähän kuorrutusta? Eihän mummi sitä huomaisi. Se on melkein liian vaaleanpunaista ollakseen totta. Olen kuin prinsessa satumaassa. Sokeri sulaa ja – ups – puraisen kyytipojaksi pienen palan piparkakkua. Hmmm. Ei mummi varmaan suutu, olisihan se voinut olla hiirikin. Kunpa mummi saisi olla mukana. Nyt äiti kutsuu ruokapöytään. Käärin loput isosta keksistä nopeasti takaisin.

Lihapullia kermakastikkeessa, nam. Mummi kysyy, onko minulla jo kova nälkä. On, aina. Mummia naurattaa, eikö se usko? Ruoan jälkeen tiskaamme astiat äidin kanssa ja mummi keittää pannukahvit. ”Ai, ai. Taas täällä on ollut hiiri kaapissa. No, onneksi se on ollut kiltti ja jättänyt vähän meillekin”, mummi tuumaa ja nauraa. Minulle tulee kiire pissille. Vessan peilistä kurkkaa vaaleanpunainen nenänpää.

80 vuotta vanhaan yritykseen ja sen tuotteisiin liittyy monta tarinaa. Millainen on sinun muistosi? Lähetä kuva tai tarina meille osoitteeseen www.leipomorosten.fi/jaa-muistosi. Tarinansa jakaneiden kesken arvotaan viisi Rostenin lahjakorttia.