Miksi kannattaisi osallistua muistilääketutkimukseen?

Vapaaehtoisten osallistujien merkitys on korvaamaton lääketutkimuksissa, joissa etsitään apua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin. Turkulainen lääketutkimusyhtiö CRST Oy hakee jatkuvasti osallistujia tutkimuksiin.

Yli 130 000 suomalaisella on muistiin vaikuttava sairaus, joista yleisin on Alzheimerin tauti. Tähän etenevään ja parantumattomaan sairauteen ei ole sinnikkäistä yrityksistä huolimatta löydetty tehokkaita lääkkeitä.

Turun Kupittaalla toimivassa CRST Oy:ssä on muiden tutkimusten ohella meneillään kaksi Alzheimerin taudin estolääketutkimusta. Tavoitteena on löytää lääke, joka estäisi sairauden puhkeamisen. Tutkimuksiin kaivataan juuri nyt lisää vapaaehtoisia osallistujia.

- Ehkäisytutkimuksiin haemme osallistujiksi perusterveitä 60 vuotta täyttäneitä miehiä ja naisia, joilla ei ole todettua muistisairautta eikä ainakaan merkittäviä muistioireita, lääketutkimusyhtiön tutkimusjohtaja Mika Scheinin kertoo ja kannustaa kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.


Lisäksi meneillään on useita potilastutkimuksia, joihin haetaan osallistujiksi henkilöitä, joilla on lievässä vaiheessa oleva Alzheimerin tauti tai sitä mahdollisesti ennakoivia ongelmia muistin toiminnassa.

Vapaaehtoiset tutkimushenkilöt ovat hyvissä käsissä. Estolääketutkimus voi kestää useita vuosia. Siinä ajassa omasta tutkimushoitajasta ehtii tulla hyvä tuttu, jonka kanssa vaihdetaan kuulumiset. Turkulaisen lääketutkimusyhtiö CRST Oy:n tutkimushoitaja Tuulia Vihervuori ja lääkäri Zsófia Lovró työssään.
Vapaaehtoiset tutkimushenkilöt ovat hyvissä käsissä. Estolääketutkimus voi kestää useita vuosia. Siinä ajassa omasta tutkimushoitajasta ehtii tulla hyvä tuttu, jonka kanssa vaihdetaan kuulumiset. Turkulaisen lääketutkimusyhtiö CRST Oy:n tutkimushoitaja Tuulia Vihervuori ja lääkäri Zsófia Lovró työssään.

Tietoa oman muistin voinnista

Lääketutkimus on oiva tapa saada tietoa omasta muistiterveydestä, sillä sitä seurataan tarkasti osallistujia valittaessa ja itse tutkimusjakson aikana.

Tutkimuksen osallistujat seulotaan tarkoin erilaisin haastatteluin ja kokein. Vaikkei sattuisi varsinaiseen lääkevaiheeseen asti pääsemään, jo alkukartoituksista voi saada paljon hyödyllistä tietoa muistinsa voinnista.

Ehkäisytutkimuksiin haetaan osallistujia lehti-ilmoitusten lisäksi myös biopankin avulla. Biopankkiin tallennetuista näytteistä seulotaan ihmisiä, jotka kantavat Alzheimerin taudin riskiä lisäävää ApoE-geenin e4-muotoa.

Tämän riskigeenin kantajille ei kuitenkaan ilmoiteta asiasta ilman heidän suostumustaan. Tieto riskigeenistä annetaan vain sellaisille ihmisille, joilla on halu ja valmius ottaa tällaista tietoa vastaan. Riski pohjautuu vain tilastolliseen todennäköisyyteen.

-Kaikki riskigeenin kantajat eivät suinkaan sairastu. Toisaalta myöskään kaikilla sairastuneilla ei ole tätä riskigeeniä, Scheinin tähdentää.

Perinpohjaisissa alkuhaastatteluissa selvitetään myös mahdollisen osallistujan motivaatiota. Keskeyttämisten minimoiminen pitkäjänteisessä tutkimustyössä on eduksi kaikille.

-Tietenkin ihmisen elämäntilanne voi muuttua niin, että osallistuminen on keskeytettävä, sanoo Scheinin, mutta kiittelee, että suomalaiset tutkimushenkilöt ovat pääosin erittäin sitoutunutta joukkoa.

Vapaaehtoisilla osallistujilla on valtava merkitys lääketutkimukselle, painottaa turkulaisen lääketutkimusyhtiö CRST Oy:n tutkimusjohtaja Mika Scheinin. Tälläkin hetkellä on mahdollista hakea osallistujaksi CRST Oy:n muistilääketutkimuksiin ottamalla yhteyttä tutkimushenkilökuntaan.
Vapaaehtoisilla osallistujilla on valtava merkitys lääketutkimukselle, painottaa turkulaisen lääketutkimusyhtiö CRST Oy:n tutkimusjohtaja Mika Scheinin. Tälläkin hetkellä on mahdollista hakea osallistujaksi CRST Oy:n muistilääketutkimuksiin ottamalla yhteyttä tutkimushenkilökuntaan.

Auttamistyö palkitsee

Vapaaehtoisten osallistujien tärkeimpiin motiiveihin lukeutuu auttamishalu.

-Monilla on kokemuksia muistisairauksista lähipiirissä. Ne tutkimuspotilaat, jotka itse jo sairastavat, sanovat haluavansa olla hyödyksi, ettei muiden tarvitsisi joutua samaan tilanteeseen, Scheinin kertoo.

Osallistuja voi parhaassa tapauksessa saada myös terveydellistä hyötyä uudesta lääkkeestä, jota ei vielä saa muualta.

-Terveydellinen hyöty on mahdollista, vaikka emme tietenkään voi sitä luvata, Scheinin sanoo.

-Osa tutkittavista saa käyttöönsä vaikuttamattoman lumelääkkeen, eikä varsinaisen tutkimuslääkkeenkään tehosta vielä ole näyttöä. Eihän sitä enää tutkittaisi, jos teho olisi jo osoitettu.

Joskus tutkimuslääkkeestä tai -toimenpiteestä voi koitua haittoja. Osallistujien terveydentilaa tarkkaillaan tiiviisti. Kaikilla osallistujilla tulee myös olla nimettynä tuttu ja turvallinen tukihenkilö koko tutkimusjakson ajan.

Lääketutkimukseen osallistuville ei voida maksaa rahallista korvausta ajankäytöstä ja vaivannäöstä, mutta heille korvataan tutkimuskäyntien matkakustannukset, ateriat ja mahdollinen ansionmenetys.

-Suomalaiset tutkimushenkilöt ovat hienosti sitoutuvaa porukkaa, kiittelee CRST Oy:n tutkimusjohtaja Mika Scheinin.
-Suomalaiset tutkimushenkilöt ovat hienosti sitoutuvaa porukkaa, kiittelee CRST Oy:n tutkimusjohtaja Mika Scheinin.

Yksilöllistä kohtelua

Estolääketutkimus voi kestää 5–7 vuotta, koska muistisairaus kehittyy yleensä vähitellen. Alussa osallistuja käy tutkimuksissa tiiviimmin, sitten esimerkiksi kolmen kuukauden välein ja lopuksi vielä muutamalla tarkastuskäynnillä.

-Tutkimushoitaja pysyy samana, jolloin suhteista osallistujiin tulee läheisiä ja luottamuksellisia, Scheinin kertoo.

Turun estolääketutkimuksissa tutkitaan kahta suun kautta otettavaa tablettilääkettä ja yhtä pistoksena annettavaa rokotetyyppistä valmistetta. Niiden tavoitteena on estää amyloidi-valkuaisaineen kertymistä aivoihin, minkä on huomattu liittyvän Alzheimerin tautiin. Estämällä amyloidin kertymistä toivotaan voitavan estää sairastuminen tai ainakin lykätä sitä myöhemmäksi.

Jo puhjenneen taudin oireita helpottavien lääkkeiden tutkimus on edennyt hitaasti. Lupaavimpia tuloksia on viime aikoina saatu adukanumabi-nimisestä vasta-ainelääkkeestä. Vasta-aine sitoo amyloidia ja edistää sen poistumista aivoista.

Alustavassa potilastutkimuksessa tämä vasta-ainelääke näytti estävän lievässä vaiheessa olevan taudin etenemistä. Ratkaisevia tuloksia odotetaan parin vuoden sisällä.

Pitkälle edenneen tautiprosessin aiheuttamien vaurioiden korjaaminen ei sen sijaan liene realistinen tavoite lähivuosikymmeninä.

-Tautiprosessin pysäyttämisestäkin olisi jo iso apu, Scheinin sanoo ja painottaa vielä kerran vapaaehtoisten osallistujien valtavaa merkitystä lääketutkimukselle.

Turun Kupittaalla toimivassa CRST Oy:ssä on muiden tutkimusten ohella meneillään kolme Alzheimerin taudin estolääketutkimusta.
Turun Kupittaalla toimivassa CRST Oy:ssä on muiden tutkimusten ohella meneillään kolme Alzheimerin taudin estolääketutkimusta.

Mikä CRST Oy?

Lääketutkimusyksikkö, joka sijaitsee Kupittaalla osoitteessa Itäinen Pitkäkatu 4B.

Lyhenne tulee sanoista Clinical Research Services Turku, eli Turun kliiniset tutkimuspalvelut.

Tuottaa tutkimuspalveluja lääkeyrityksille, ei kehitä omia lääkkeitä. Tutkittavana on Alzheimer-lääkkeiden lisäksi muun muassa lääkkeitä ja lääkeaihioita Parkinsonin tautiin ja MS-tautiin.

Aloitti toimintansa vuonna 1996 Turun yliopiston ja Tyksin yhteistyönä. Yliopisto yhtiöitti CRST:n toiminnan 2014.

Yhteensä 15 kokopäiväistä työntekijää, muun muassa lääkäreitä, tutkimushoitajia ja psykologeja. Lisäksi hankkeissa voi olla mukana erikoislääkäreitä yliopistosta tai sairaalasta.

Miten mukaan lääketutkimukseen?

Lisätiedot ja ilmoittautuminen tästä http://www.crst.fi/crst_tutkimuksiin.html

Voit myös soittaa numeroon (02) 4206 4716 (arkisin klo 11–16) tai lähettää sähköpostia: laaketutkimukset@crst.fi.