Tuokioita Turun sairaaloissa
Näinä päivinä on paljon puhuttu vanhainkodeista ja asia on hyvä, kunhan sitä puhetta kuuntelisi joku, jolla on sydän paikallaan ja päätäntävaltaa. Itse aion puhua sairaaloista, joissa vietin koko kauniin syksyn, kolmen kuukauden ajan. Näin vanhemmiten on arveluttavaa tehdä mitä tahansa joutumatta tapaturman kohteeksi. Oven avaamisesta seurauksena kaatuminen ja toisen lonkan murtuma, vaikka ei edellinenkään ollut ehtinyt parantua. Tyksiin vain ja siellä viikon toipumista hyvien hoitajien avulla. Mutta heitä on aivan liian vähän.
Siirto kaupunginsairaalan kuntoutukseen. Nyt alkoi kova koulutus, jotta vielä pääsisi kaksijalkaisten kaartiin. Muistona sieltä jäi erään hoitajan helisevä nauru ja hänen laulamansa iltalaulu.
Ja taas muutettiin. Minulle sanottiin, että nyt pääsisin Turun hienoimpaan ja uusimpaan sairaalaan, Kaskenlinnaan. Sairaalassa oli geriatrinen jatkokuntoutusosasto. Tuo sairaala sai vuoden 2009 ergonomiapalkinnon. Onnittelen! Siinä on todella valoisat oleskelu- ja työtilat enkä pettynyt siellä työskentelevissä henkilöissäkään. Ihmiset olivat toiveitteni mukaisia. En ryhdy sijoittelemaan heitä heidän hommiensa mukaan, vaikka tietysti jouduin eniten tekemisiin hoitajien kanssa. Pootooraa sai hymyileviltä kaffeflikoilta ja hienosti oli suunniteltu viihtyminen ruokailua odotellessa.
Meillä oli kerho, hoitajan pitämä hauska hetki, jossa oli paljon vanhaa viisautta, arvoituksia ja vanhan ajan tapoja. Ja oli meillä olympialaisetkin! Kyllä olisi ollut nykyisillä nuorilla paljon oppimista meiltä kalkkiksilta.
Entä hoitajat! Suurenmoinen ammattitaito yhdistyneenä oman persoonan luonteeseen toi iloa ja väriä juuri tästä kokonaisuudesta, jolla he uskalsivat olla oma itsensä.
Suomen mielenkiintoiset murteet muistuttivat potilasta siitä, että nyt oli tullut töihin Härmästä kotoisin oleva ”likka pohoojanmaalta” tai ”Imatran Inkeri” karjalaista haastaen.
Myös potilaiden hengellinen puoli oli otettu huomioon. Kun mikkelin- tai pyhäinpäivä osui kohdalle, oli tarjolla ehtoollistuokio, jonne halukkaita vietiin pyörätuolilla. Kappeli oli tungokseen asti täynnä.
Iloitsen siitä, että sain näin vähitellen päästä kotikuntoon ja uskon monen yhtyvän mielipiteisiini.
Siunattua joulua teille kaikille talossa työskenteleville! Potilaille paranemista yhdellä varoituksella: älkää pyytäkö aamukahvia vessaan!