Lukijoilta

Eläinten käytökseen on syynsä

Turun Sanomien Extrassa julkaistiin 12.3. kirjoitus ”Nauta tai lemmikki tappaa useammin kuin suurpeto”.

Toimittaja aloittaa napakasti toteamalla, että eläinten hyökkäyksistä aiheutuvat kuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Ihmisten petopelko saakin usein naurettavia muotoja. Vanhempainyhdistykset kirjoittavat susista, jotka vaanivat pieniä lapsia jopa tunkeutumalla piha-alueille vakoilemaan lastenkamareiden ikkunoista kuin punahilkan iso paha susi.

Kirjoitukseen on listattu 10 Suomen vaarallisimpana pidettyä eläintä. Kirjoitus unohti mainita punkin, jonka on usein sanottu olevan Suomen vaarallisin eläin.

Vaikka kirjoituksen pyrkimys oli hyvä, vähentää petokammoa, havaitsin siinä sävyjä, joissa eri eläimiä syyllistettiin eri tavoin. Esimerkiksi hirvi on kirjoituksen mukaan syyllinen useisiin liikenneonnettomuuksiin. Tästä välittyy sellainen kuva, että hirvi väijyy autoilijoita teiden varsilla kuin itsemurhaterroristi.

Onneksi toimittaja kuitenkin huomauttaa, että eläinten koulutus, hyvä hoito ja kunnioitus niitä kohtaan vähentävät tapaturmien mahdollisuutta. Siksi olisikin ollut asiallista, että kirjoitus olisi pohtinut enemmän syitä eläinten käytökseen kuin niiden vaarallisuutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Koirat ovat kirjoituksen mukaan aiheuttaneet 16 ihmisen kuoleman 2000-luvulla kissojen luvun ollessa kolme.

Koirien luvusta puhutaan vähättelevästi – se on verrattain pieni siihen nähden, että koiria on puoli miljoonaa. Kissoja voi olla kirjoituksen mukaan enemmänkin, mutta niitä ei ole tilastoitu yhtä tarkkaan kuin koiria. Tämä kertoo ihmisen välinpitämättömyydestä kissoja kohtaan.

Jos eläin hyökkää
ihmisen kimppuun,
syitä voi olla useita.

Kissoista puhuttaessa kyse näyttääkin olevan tekotavan raakuudesta. Kissoja kuvataan voimakkaina eläiminä, jotka ovat hyökänneet heikkojen vanhusten kimppuun – ikään kuin hyökkäys johtuisi ihmisen heikkoudesta, mikä herättäisi kissan saalistajan vaiston.

Miksi toimittaja kokee tarpeelliseksi luoda vastakkainasettelun kissan ja vanhuksen voimasuhteiden välille? Kissa ei ole erityisen voimakas eläin, vaan pieni ja haavoittuvainen. Lopullisena kuolinsyynä on ollut verenmyrkytys, joten hoitoon hakeutuminen tai hoito on ollut riittämätöntä. Kissalla ei ole ollut tarkoituksenaan tappaa vanhusta.

Mielestäni kannattaisi varoa lietsomasta ennakkoluuloja kissoja kohtaan, koska kautta historian kissa on ollut väärinymmärretty eläin.

Jos eläin hyökkää ihmisen kimppuun, syitä voi olla useita, kuten esimerkiksi pelko, sijaisaggressio, missä eläin yhdistää ulkoisen uhkaavan äänen sattumalta paikalle osuneeseen ihmiseen tai toiseen eläimeen, aivokasvain tai vääränlainen kohtelu. Villieläin voi hyökätä puolustaessaan poikasiaan.

Ihmisen keinotekoisessa maailmassa on paljon sellaista, mikä jää eläimille käsittämättömäksi. Harvoin ihminen näkee asian eläimen näkökulmasta tai miettii, miten paljon eläimiä kuolee ihmisen vuoksi.

Miksi vain ihmisellä on oikeus päättää, kuka saa saalistaa ja millä alueella muut eläimet voivat liikkua?

Helena Anttila