Lukijoilta

Poisheitetyistä luonnonvaroista
ei synny työtä eikä hyvinvointia

Kiertotaloutta käsitelleessä juttukokonaisuudessa (TS 13.1.) esitettiin kiertotaloudesta ja etenkin sen työllisyysvaikutuksista väitteitä ja näkemyksiä, jotka vaativat täsmentämistä.

Globaali kestävyyskriisi, jonka keskiössä on ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikäyttö, pakottavat maailman etsimään uusia toimintamalleja.

Talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää voi perustua luonnonvarojen liikakäyttöön ja fossiilisiin polttoaineisiin. Perinteinen lineaarinen toimintamalli ei ole kestävällä pohjalla: Siinä valmistetaan komponentteja ja tuotteita, jotka käytön jälkeen päätyvät kaatopaikalle tai polttoon.

Kiertotalous vastaa maailman kaipaamiin uusien toimintamallien tarpeisiin. Se pyrkii irrottamaan toisistaan neitseellisten luonnonvarojen käytön ja talouskasvun – tuottamaan enemmän taloudellista arvoa vähäisemmällä resurssien käytöllä.

Kiertotaloudessa materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa ja teollisuus saa raaka-aineilleen katetta useaan kertaan. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja digitalisaatiolla, ja samalla syntyy uusia työpaikkoja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Brittiläisen Green Alliance -ajatuspajan mukaan kaatopaikkatoiminta synnyttää 0,1 työpaikkaa, materiaalin kierrätys 8–10 työpaikkaa ja tuotteiden uusiokäyttö sekä uudelleenvalmistus 8–20 työpaikkaa tuhatta jäte-, materiaali- tai tuotetonnia kohden.

”Tuotteiden pitkäikäisyyteen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tähtäävä talous on huomattavasti työintensiivisempi kuin tuotteiden kertakäyttöisyyteen perustuva talous”, muistutti vastikään Rooman klubi, joka tunnetaan luonnonvarojen kestämättömän käytön kritiikistä.

Kiertotalous vastaa
maailman kaipaamiin
uusien toimintamallien
tarpeisiin.

Työpaikoista on jo nyt näyttöä; brittiläisen, voittoa tavoittelemattoman ja luonnonvarojen kestävään käyttöön tähtäävän Wrap-yhtiön mukaan Euroopassa on 3,4 miljoonaa kiertotalouden työpaikkaa. Luvun odotetaan kasvavan 1,2 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Monet nykyiset työnkuvat tulevat muuttumaan, kun entisen osaamisen sijaan tarvitaan taitoa saada materiaali ja sen arvo kiertoon entistä tehokkaammin.

Maailma suuntaa väistämättä kohti materiaalien kierrätystä, etenkin jos tulevaisuudessa näemme raaka-aineiden hintojen palaavan nousukäyrälle.

Onkin aiheellista kysyä, haluammeko Suomessa olla arvoketjun alkupäässä raaka-aineen tuottajina vai arvoketjun huipulla jalostamassa ja luomassa samasta määrästä yhä uudestaan ja uudestaan lisäarvoa – siis rahaa ja sen myötä työtä sekä hyvinvointia?

Kiertotalouden kehittäminen vaatii ohjausta ja taloudellisia kannustimia. Se puolestaan vaatii ymmärtämistä siitä, että maailma on joka tapauksessa siirtymässä uuteen aikakauteen, jossa meillä ei ole enää varaa hukata materiaaleja eikä niiden arvoa.

Mari Pantsar

Johtaja, Resurssiviisas ja
hiilineutraali yhteiskunta -teema

Kari Herlevi

Johtava asiantuntija,
Kiertotalous

Sitra