Korkeakoulujen
kehittäminen on hajanaista
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rinnakkaiselo on edennyt uuteen vaiheeseen. Niiden historia on kovin erilainen: toinen on vanha ja tunnettu instituutio, toinen nuori ja monelle verrattain tuntematon. Korkeakoulujärjestelmän kehittämisen johtotähtenä on ollut molempien korkeakoulujen omaleimaisuuden takaaminen. Näin saamme työmarkkinoille monipuolista osaamista.
Yhteistyötä tulee tiivistää edelleen. Rahat ovat tiukassa, ja vieri vieressä sijaitsevat korkeakoulut – yliopistokeskuksineen ja tutkimuslaitoksineen – näyttävät tehottomalta kokonaisuudelta.
Erityisesti yliopistojen keskinäinen kilpajuoksu kiihtyy, kun pelkona on, että niitä vähennetään. Jokainen alue ja korkeakoulu toteuttaa omaa selviytymisstrategiaansa. Tilanteessa on vähintään kaksi suurta haastetta.
Yksi haaste on uudistusten avoin johtaminen ja kansallinen kokonaisuus. Samalla kun korkeakoulut muokkaavat työnjakoaan, alueet hakevat kilpailuetua omilla yliopisto-ammattikorkeakoulu -yhdistelmillään.Koulutusyhteistyötä voidaan tehdä laajasti korkeakoulujen ja alueiden omin päätöksin, samoin hallintorakenteiden tiivistämistä. Ministeriön ja poliittista tahtoa osoittavan ministerin olisi kuitenkin koordinoitava tätä työtä tiukemmin.
Siellä on oltava tietoisia ratkaisujen vaikutuksista muun muassa tutkintorakenteeseen, tutkintojen tuottamaan osaamiseen sekä tutkimuksen tasoon. Nyt ei saa vain katsella sivusta ja odottaa, millaiseksi järjestelmä muotoutuu tulevina vuosina.
Toiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on oltava yhteistyössä tasaveroisia. Ennuste ei ole hyvä, jos yhteistyö alkaa eripuraisesti ja henkilöstöä kuulematta.Uudistukset aloitetaan meillä usein hallinnosta ja rakenteista. Onnistuminen vaatii kuitenkin, että kaikki ymmärtävät, mitä tehdään ja miksi. Kaikkien on myös koettava, että heidän työtään arvostetaan. Osaaminen ja muut korkeakoulujen työn tulokset syntyvät ruohonjuuritasolla, jolle hallinnon ja rakenteiden pitää luoda suotuisat olosuhteet.
Johtamisen tulee antaa malli hyvästä toimintakulttuurista. Riidat ja hierarkkinen johtaminen toimivat kehittämistavoitteita vastaan.
Ida Mielityinen
asiantuntija, Akava
