Työntekijät eivät voi työpaikoillaan vaikuttaa euron kurssiin, energian hintaan, Venäjän pakotteisiin tai maailmanlaajuisiin mega-trendeihin. He voivat vaikuttaa vain omaan työhönsä. Samalla työpaikat eivät ole mitään ajopuita, sillä lähes jokainen työpaikka voi vaikuttaa tuottavuuteensa.
Suomen tarvitsema tuottavuushyppy on siis mahdollista saavuttaa, ja on myös tiedossa, miten tuottavuutta voi parantaa fiksulla tavalla.
Kaiken avain on ihminen. Itse työpaikka ei tee mitään ilman, että joku tai jotkut ihmiset tekevät jotain. Tämä on itsestään selvää: tuottavuus on seurausta tekemisestä.
Sen takia päätökset siitä, mitä tehdään, miten tehdään, koska tehdään ja ketkä tekevät, tuottavat lopputuloksen – tuottavuus on näiden päätösten seurausta. Asioita voi tehdä hyvin, huonosti, entistä paremmin tai entistä huonommin.
Turvallisuuden tunne on työntekijöille tärkeää. Kukaan ei halua innovoida itseään työttömäksi. Henkilöstöä kannattaakin rohkaista aloitteellisuuteen ja palkita siitä.
Sellaiset työpaikat, joissa työntekijät yhdessä johdon kanssa määrittelevät edellä mainitut asiat, ovat yleensä tuottavampia ja pärjäävät muutoksissa paremmin kuin verrokit, joissa päätökset tehdään ilman henkilöstön osallistamista. Tämä on jutun ydin.
Mikään ei estä työpaikkoja toimimasta fiksulla tavalla. Fiksuja, kuten myös typeriä ratkaisuja tehdäänkin kaikenkokoisissa työpaikoissa kaikilla toimialoilla ja joka puolella Suomea.
Suomi ei tarvitse enemmän samanlaista vaan enemmän erilaista. Tämä on sitä paljon puhuttua innovointia, ja se voi mahdollistua paikallisen sopimisen kautta.
Paikallinen sopiminen ei ole pelkästään vääntöä työehdoista, vaan sitä pitäisi tehdä niin, että etsitään yhdessä uusia tapoja kehittää toimintaa niin uusien tuotteiden, palvelujen, markkinointitapojen, työmenetelmien kuin muiden asioiden osalta.
Kun työpaikoilla johto ja henkilöstö yhdessä miettivät, miten hommat hoidetaan ja henkilöstöä rohkaistaan keksimään uusia tapoja tehdä asioita, uusia palveluja ja jopa tuotteita, tuottavuus kasvaa ja työpaikka pärjää aiempaa paremmin. Tästä on runsaasti hyviä esimerkkejä niin Suomessa kuin muuallakin.
Suomalaiset työmarkkinajärjestöt ovat myöntäneet usean vuoden ajan kunniamainintoja työpaikoille, joissa johto ja henkilöstö ovat onnistuneet parantamaan samaan aikaan sekä työn tuottavuutta että henkilöstön työhyvinvointia. Näissä työpaikoissa tuottavuus on kasvanut paljon enemmän, kuin mitä pääministeri Juha Sipilän hallitus tavoittelee tällä hetkellä kilpailukykypaketillaan.
Mikään hallitus ei ole koskaan pystynyt leikkaamaan tietään onneen. Nyt näyttäisi jopa siltä, että maan hallitus tekee toimillaan lähes kaiken mahdollisen estääkseen sellaisten rakenteiden syntymisen, joiden avulla tarvittava tuottavuushyppy voisi toteutua. Leikkaukset voivat myös heikentää jo olemassa olevia rakenteita.
Hallituksen toimista huolimatta työpaikkojen omat tuottavuushypyt ovat mahdollisia. Ja jokainen paikallinen tuottavuushyppy olisi myös tarpeen Suomelle.
Kirjoittaja on SAK:n kehittämispäällikkö.
