Tasapuolisuutta tulokaslajeihin suhtautumiseen
Tässä vuosien aikana olen seuraillut uutisvirrasta ja tutkimuksistakin erilaisia tapoja, joilla eri teitä Suomeen tuleviin vieraisiin suhtaudutaan.
Mikäli saapuja tulee esimerkiksi itärajan takaa maitse, on suhtautuminen yleisesti ottaen torjuvaa. Varsin useat saapujat saavat otsaansa häirikön tai vähintäänkin ei toivotun tulijan leiman.
Myös vesitse saapuviin ennen tuntemattomiin suhtaudutaan suurella varauksella ja on ryhdytty rankkoihinkin toimenpiteisiin vieraan tulon estämiseksi. Lisäksi tunnetaan suurta, usein aiheellistakin pelkoa tulokkaasta vallitsevalle luonnontasapainolle aiheutuvasta haitasta ja elintilan supistumisesta.
Mutta tulepa omin siivin lentäen. Sinua on täällä vastaanottamassa muutama sata innokasta, jotka haluavat nähdä sinut ja kertoa näkemästään muille asianharrastajille. Sinulle taataan välittömästi korkein mahdollinen suojelustatus. Lisäksi sinua seurataan herkeämättä, ettei kukaan jo vuosisatoja paikalla asuneista pääse sinua vahingoittamaan.
Ja jos nyt leviämiselläsi satut tuhoamaan perinteistä suomalaista maisemaa tai saastuttamaan vesialueita tai muuten vaikuttamaan haitallisesti luonnon tasapainoon, niin olet sinä niin uljas vieras, että kaikki tulostasi aiheutuneet haitat ovat marginaalisia.
Ja sitä paitsi, eiväthän ne haitat lintubongareita koske. Ainoastaan muutaman kymmenen tuhannen pienryhmää, tyhmiä saariston kanta- ja kesäasukkaita. Ja kalastajia. Eivät omaa hyväänsä ymmärrä.
Ettekä usko, kuinka hienoa on kesällä käydä niitä lintuja kuvaamassa. Samalla tietysti pesintä häiriintyy, mutta eihän se luontokuvaajia sellainen pesimäaikainen tai muukaan häirintäkielto koske. Vain paikallisia asukkaita ja mökkiläisiä.
Ja jos nyt satakunta saarta on tuhottu ja uusia tuhotaan kymmeniksi vuosiksi, niin saariahan riittää. Mutta auta armias, jos menet kaatamaan muutaman puun rantatontiltasi. Sinut leimataan pahimman lajin ympäristöterroristiksi. Ja vielä saman porukan toimesta.
Olisiko jo korkea aika saada jotain järkeä ja tasapuolisuutta käytäntöihin, joilla tulokaslajeihin suhtaudutaan? Ja tiedoksi, että merimetso on poistettu EU:n lintudirektiivin suojelun piiristä jo 29.7. 1997, jolloin kannan katsottiin saavuttaneen tason, joka takaa sen elinvoimaisuuden.
Olisiko jo aika oikeasti kuulla niitäkin, jotka haitoista kärsivät. Ihan EU:n luvalla.
Ja mitä pitäisi sanoa tutkijoista, jotka vuodesta toiseen ilmoittavat, että kannankasvu tasaantuu ja on jopa taantumaan päin? Näihin sitten virkamiesportaassa uskotaan. Mutta hupsista, kuinkas sitten on käynytkään.
Toivoisin tutkijoillekin enemmän fakta- kuin ideologispohjaista ajattelua.
