Turun kaupungin valtuustoryhmien sopimuksessa 2009–2012 todetaan näin: ”Tavoitteena on saada lasten ja nuorten pahoinvointi vähenemään (lastensuojeluilmoitukset, huostaanotot). Vahvistetaan ennalta ehkäisevää työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi...” Mutta mitä sitten tapahtui?
Kaupungin budjetista noin 0,5 prosenttia menee nuorisotoimelle. Tällä summalla tehdään hyvin tärkeää työtä nuorten kanssa. Nuorisotoimen koko budjetti on hieman yli puolet sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2009 arvioidusta budjetin ylityksestä (TS 10.9.). Siis pelkästä ylityksestä.
Nuorisotoimelta kuten muiltakin hallintokunnilta ollaan leikkaamassa varoja ensi vuoden budjetista ja, koska nuorisotoimi on hyvin pieni hallintokunta ja hyvin suuri osuus menoista koostuu kiinteistä kuluista kuten vuokrista tai palkkakuluista, on liikkumavara hyvin pieni. Leikkauksen kohteena on siis nuorten toiminta.
Nuoret eivät pääse nuorisotiloihin, heille ei voida järjestää konsertteja eikä tarpeeksi muutakaan toimintaa. Samalla nämä nuoret joutuvat kärsimään myös muiden hallintokuntien leikkauksista sekä muista laman vaikutuksista. Kaupungin mittakaavassa puhutaan pienehköstä summasta (300 000), jolla tilannetta voitaisiin merkittävästi helpottaa.
Nuoret joutuvat hyvin hankalaan tilanteeseen, kun perheissä lama iskee lähelle. Vanhemmat menettävät työpaikkansa, talous on tiukalla ja hermot kireällä. Jos nuorella ei ole mitään turvallista pakopaikkaa, vaihtoehdot voivat olla hyvin karuja.
Nuoruus on koko elämän kannalta kriittistä aikaa, jos silloin ei pidetä ihmistä pinnalla, hän on helposti hukkunut jo niin syvälle ongelmiin, että takaisin tavalliseen kunnolliseen elämään vetäminen voi olla mahdotonta tai ainakin työlästä. Eikä pelkästään työlästä vaan myös kallista.
Stakesin tutkimusten mukaan nuorisotyöhön tai muuhun ennaltaehkäisevään työhön panostettu euro kasvaa kuusinkertaiseksi, kun ennaltaehkäisy on jo myöhäistä ja tarvitaan raskaita tukitoimia. Ennaltaehkäisevästä työstä on lyhytnäköisesti helppo leikata, koska vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä.
Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, jotta kerrankin korulauseet muuttuisivat todeksi. Päättäjien on nyt mietittävä, onko talouden tasapainottaminen tärkeämpää lyhyellä vai pidemmällä tähtäimellä.
