Suomeen nyt rakennettavat tuulivoimalat ovat teollisuusluokan voimaloita kokonaiskorkeudeltaan yli 200 metriä ja teholtaan 4,5-5 megawattia. Teho on jopa viisinkertainen verrattuna esimrtkikdi Tanskan keskiarvoon 0,75 MW:iin. Muualla Euroopassa ei ole vielä rakennettu Peittoon (4,5 MW) tai Märynummen (5 MW) kaltaisia teollisen kokoluokan voimaloita, lukuun ottamatta yksittäisiä protomalleja kuten Kanariansaarten Gamesan 5 MW:n voimala.
Saksassa vaaditaan tuulivoimaloille ympäristölupa, jos kokonaiskorkeus on yli 50 metriä. Tanskassa ei vaadita ympäristölupaa, mutta sisämelu- ja ulkomelurajat ovat tiukempia kuin Suomessa.
Suomeen nyt rakennettavien tuulivoimaloiden melu on suurempaa ja haitallisempaa terveydelle, joten melurajojen tulevissa ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa tulisi jo pelkästään siksi olla tiukemmat kuin muiden maiden huomattavasti pienemmissä voimaloissa.
Lisäksi Suomen muita Euroopan maita pohjoisemmat ilmasto- ja luonnonolosuhteet, kuten talven lumi- ja jääpeite, auringon viistokulma sekä siitä aiheutuva pintainversio-ilmiö vaikuttavat aivan oleellisesti melun kulkeutumiseen pidemmälle.
Säätelyn ja ohjauksen keskeisenä tavoitteena on minimoida tuulivoimaloiden haittoja. Kummallisinta onkin, että viranomaiset aikovat väljentää nykyisiä melunormeja, kun tuulivoima-ala sitä vaatii.
Tuulivoimafirmojen palkkaamien konsulttien tekemät melumallinnukset ja käytännön todellisuus eivät kohtaa. Melumallinnusten on todettu antavan selkeästi pienempiä meluarvoja kuin mitä todellisuudessa syntyvä tuulivoimaloiden käytönaikainen melu on. Tästä on jo nyt lukuisia esimerkkejä.
Melumallinnuksissa käytetään 2-3 megawatin voimaloita, mutta rakennetaankin 4,5-5 MW:n voimaloita. Lisäksi melumallinnuksissa ei ole otettu huomioon tuulivoimalameluun sisältyviä erityispiirteitä, jotka huomioimalla mallinnuksiin tulisi lisätä vähintään +5 desibeliä ennen mallinnusarvojen esittämistä.
Suomessa on jo nyt tapauksia, joissa virheiden vuoksi on vedottu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Uusia tapauksia on tulossa vielä enenevässä määrin, kun tuulivoimaloita rakennetaan puutteellisilla lähtötiedoilla.
Kun kyseessä ovat teollisuusluokan tuulivoimaloiden aiheuttamat meluhaitat, tulisi tuulivoimarakentamisessa noudattaa ehdotonta varovaisuusperiaatetta turvaetäisyyksiin liittyen. Näin minimoidaan lähiasutukselle aiheutuvat meluhaitat ja varmistetaan, ettei meluhaittoja pääse syntymään missään tapauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen ja rakentamisen tulee edistää mm. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista.
Tuulivoimalapaikkakunnilta kantautuu huolestuttavia uutisia siitä, että lapset ja nuoret kärsivät rakennusten läpi tunkeutuvan matalataajuisen melun aiheuttamista unihäiriöistä. Esimerkiksi nuoren fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen kehittyminen kohti aikuisuutta tapahtuu juuri siinä herkässä kehitysvaiheessa, jossa sillä on kauaskantoisia seurauksia. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että unen pituus ja unihäiriöt liittyvät myös nuorten koulumenestykseen.
STM:n lausunnoissa on tuotu esille kahden kilometrin suojaetäisyys. Myös WHO suosittaa tiukkoja melurajoituksia. Suomeen suunnitellut ja rakennettavat voimalat ovat pilottiprojekteja. Me suomalaiset olemme koekaniineja tuulivoimalamelun terveysvaikutuksille.
