Lukijoilta

Miltä muulta ihmisryhmältä
edellytetään lainaksi elämistä

Professori Matti Wiberg kirjoitti opiskelunormista ja sen reilusta alittamisesta (TS 9.2.). Kirjoituksessa esitetyt faktat ja taulukot eivät kuitenkaan kerro todellisuudesta mitään.

Wiberg kirjoittaa opiskelunormista. Yksiselitteisesti määriteltyä opiskelunormia ei kuitenkaan ole olemassa. Opintotuen saamiseksi koko lukuvuoden ajalta vaaditaan 45 opintopistettä.

Wibergin näkökulmasta laiskan, 45 opintopistettä vuodessa suorittavan opiskelijan laskennalliseksi viikoittaiseksi työmääräksi kertyy 33,75 tuntia. Mikäli opiskelija suorittaa opintonsa tavoiteajassa eli suorittaa 60 opintopistettä lukuvuodessa, on viikoittainen työaika 45 tuntia. Työelämässä vastaava aika on 37,5 tuntia.

Wiberg huomauttaa, ettei työelämässä ole mahdollista, että puolet työntekijöistä alittaa normin. Entä moniko työntekijä suostuisi käyttämään vaadittuun työsuoritukseen noin tunnin ylityötä joka ikinen työpäivä?

Väite, että opintotuen ehdot ovat vaatimattomat, ei näin ollen pidä paikkaansa.

Lisäksi ne opiskelijat, jotka eivät saa kasaan 45 opintopistettä nostavat opintotukea vain osalta kuukausista ja tällöin elättävät itsensä jollain muulla tavalla veroja maksaen ja omaa koulutustaan verovaroilla tukien.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toistuvat kiristykset ovat tehneet päätoimisen opiskelun mahdottomaksi.

Kuten Wibergkin mainitsee, opintotuki on ehdollinen tuki, jonka saamiseksi vaaditaan tietty määrä työtä. Lisäksi opintotukea ei ole tarjolla loputtomasti, vaan tukea voi nostaa opintojen aloitusajasta riippuen 50–55 kuukautta opintojensa aikana.

Opintotukeen on kohdistunut viime vuosina suuria kiristyksiä, joiden kautta opiskelijoita yritetään ohjata nopeampaan valmistumiseen ja opintolainan nostoon. Samaan aikaan työmarkkinatilanne on muuttunut radikaalisti. Työttömyys korkeakoulutettujen parissa on noussut noin 30 prosenttia vuodesta 2003. Lainaksi eläminen ei ymmärrettävästi tunnu houkuttelevalta näin epävarmassa työllisyystilanteessa.

Kun opiskelijoita ohjataan elämään lainalla, heidän oletetaan tekevän palvelus kansantaloudelle ja yhteiskunnalle oman etunsa kustannuksella. Kuinka moni muu ryhmä olisi valmis tähän, ja miltä muulta ryhmältä tällaista edes vaaditaan?

Opintotuki sidottiin indeksiin vuonna 2014, mutta asumislisä laahaa edelleen perässä: 201,60 eurolla ei kateta 80 prosenttia asumiskustannuksista juuri missään. Lisäksi opintotuen ostovoima jatkaa laskuaan hintojen noustessa.

Opiskelijoiden päätoiminen työ on opiskelua, mutta yhteiskunta on sen toistuvilla kirityksillään tehnyt lähes mahdottomaksi. Lisäksi opiskelijat esitetään toistuvasti mediassa lisää etuuksia vaativina ja laiskoina, vaikka todellisuudessa opiskelijat pyrkivät elämään tavallista elämää tehden työtään, eli opiskellen.

Mieleeni nouseekin kysymys, onko vika todella opiskelijoissa, vai onko järjestelmä vain tehty niin tiukaksi, että tavoitteiden saavuttaminen on haastavaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (10)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Akateemine, koulutusta vastaamattomassa työssä
Ongelmia on
Ylipäätään minusta on kummallista, että opiskelijoiden (velaton) toimeentulo on huomattavasti heikompi kuin esim. työttömien. Opiskelija sentään ainakin yrittää parantaa asemiaan työmarkkinoilla ja pitää itsensä samalla aktiivisena ja toivottavasti työkuntoisena.

Ne ajat ovat kaukana takanapäin, kun opiskelu takasi hyväpalkkaisen työpaikan - tai edes työpaikan. Mahdollisesti lääkärit voivat olla suhteellisen varmoja hyväpalkkaisesta työpaikasta opiskelun jälkeen, jos enää hekään. Mutta kaikki eivät voi opiskella lääkäreiksi.

Jonkinlainen Ruotsin malli voisi toimia; maksat opintovelkaa takaisin vain jos ja kun alat saada palkkaa, tai ainakin suhteessa tuloihisi. Tällöin hyvin työllistyneet ja hyvin palkatut maksaisivat velkansa pois, nopeastikin, mutta työttömiksi jääneet saisivat olla rauhassa. Elämiseen otettu opintolaina ei missään tapauksessa saisi kasvaa korkoa korolle.

Omista opiskeluajoistani on aikaa ja malli oli silloin toinen, mutta aika karulta tuo nykyinen kiristely kuulostaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jorma
lainaa vaan
Pelkällä opintotuella on opiskeltu aika lyhyt aika, jostain 90-luvun puolenvälin paikkeilta. Sitä aikaisemmin opiskelleet ovat kaikki joutuneet ottamaan lainaa, eikä se menoa haitannut ollenkaan. Ehkä ihmiset vähän tarkemmin joutuivat katsomaan mitä ylipäätään opiskelivat, naistieteitä vai rakennusinsinööriksi, jotta työtä löytyisi valmistuttua. Nykysysteemissä ilmaista rahaa tulee tilille joka kuukausi ja puuttuu vastuu omasta työllistymisestä opintojen jälkeen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sukupuolentutkimuksen opiskelija
Vast: lainaa vaan
On se kumma, kun jokaisella keskustelupalstalla kritisoidaan naistutkimusta. Monikohan näistä kritisoijista mahtaa edes tietää, mitä kyseinen oppiala pitää sisällään. Edes sen vertaa ei nähtävästi tiedetä, että nimi on vaihtunut sukupuolentutkimukseksi. Luennoilla ei myöskään keskitytä vain naisiin kohdistuviin epäkohtiin, vaan tarkoituksena on oppia ymmärtämään yhteiskuntamme valtarakenteita laajalti (syrjintään liittyy hyvin usein sukupuolen lisäksi myös luokka, rotu, etnisyys, sekuaalisuus, vammaisuus jne.). Tuntemani sukupuolentutkijat ovat myös työlllistyneet hyvin yhteiskunnan monille eri sektoreille. Juuri kommenttisi osoittaa hyvin sen, mihin sukupuolentukijoita tarvitaan: jo pelkkä sana naistutkimus saa sinut (ja valitettavasti myös monet muut) ajattelemaan, ettei oppiala ole tärkeä tai naisvaltaisuutensa vuoksi ainakaan yhtä tärkeä kuin jokin selkeästi miehiseksi luokiteltava ala.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
faktat haltuun
Vast: lainaa vaan
Sellaiset alat, joita on ennen pidetty hyvin työllistävinä ja jotka vielä 90 -luvulla työllistivät, eivät työllistä enää tänään. Esim. lakimiehet työllistyivät ennen varsin hyvin, mutta tilanne heikkenee koko ajan. Valmistuneiden lakimiesten työttömyys kasvaa jatkuvasti (Nuoret Lakimiehet ry:n mukaan joka kymmenes vuoden sisällä valmistuneista oli työtön ajanjaksolla kesä - joulukuu 2014, kun vastaava luku oli vuonna 2013 oli 6 - 8%). Mikäli ei ymmärrä nykyaikaa, eikä siitä edes osaa ottaa selvää oman kyvyttömyyden ja laiskuuden takia, ei kannata lähteä kommentoimaan.

Lisäksi opintoajan rajaus saattaa estää työssäkäynnin (ja verojen maksamisen) opiskelun ohessa, jolloin opiskelijalle tulee tilanne, että pelkästään tuilla olisi pakko elää. Tuet eivät kuitenkaan riitä vuokran ja ruuan, koulutarvikkeiden, kopiokorttien (tai kirjojen) yms. elämisen ja opintojen kannalta välttämättömyyksien maksamiseen. Ne, jotka opiskelivat ennen - kultaisella 90 -luvlla - olivat unelmatilanteessa, jossa tukia tuli rajattomasti ja opintoaika oli lähes ikuista. Ajat ja lait ovat muuttuneet . Taas kerran: jos et tiedä, missä maailma menee, etkä osaa ottaa selvää, ei kannata lähteä kommentoimaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
perusinsinööri
Vast: lainaa vaan
No niin oli asiat, opintolainalla opiskelin eikä tehnyt yhtään tiukkaa maksaa lainaa takaisin 90-luvun laman aikaan vaikka korot oli aivan toista luokkaa kuin nykyisin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Väsynyt
Vast: Vast: lainaa vaan
Kun silloin vanhaan hyvään aikaan kaikki oli niin vaikeaa ja silti perusinsinööri sai lainansa maksettua niin ei nykyäänkään saisi tehdä opiskelijan tilanteeseen parannuksia? Kyllä se vaan oli hienompaa 60-luvulla kun ei saanut edes sitä lainaa ja piti asua vanhapiikatädin hyyryläisenä. Tai silloin 1800-luvulla kun vain rikkailla oli varaa kouluttautua ja köyhät kuoli nälkään ojan pohjille. Kyllä vaan minä ne ajat takaisin ottaisin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
irmeli
silloin kun minä olin nuori
Luin artikkelin ja ennen kommentien lukemista tiesin, että siellä on muutama heppu kertomassa, kuinka 90-luvulla kuuneltiin RokkenRollia ja otettiin laina ja maksettiin takaisin. Oli vaikea aika ja sitä tonnikala syötiin päivittäin ja käytiin nostamassa penkistä maksimit.

Hyvät ihmiset jos te olette selvineet noista asioista kunnialla niin onneksi olkoon. Ajat silloin olivat vaikeammat. Ei ne vaikeat ajat tarvitse kuitenkaan takaisin tuoda, koska joku on joskus kärsinyt niitä.

Uskon myös, että tässä ei ole kyse mistään nuoresta joka on tullut varakkaasta perheestä. Puhutaan siis nuoresta miehestä jonka vanhemmat tienaa 2k+ kuukaudessa ja voivat auttaa tätä nuorta.

On olemassa perheitä missä on ainoastaan äiti joka tekee 8€/h töitä tai on työtön. Tällä nuorella ei ole rahaa, varaa opiskella. Tämän takia mennään töihin ja opiskelut venyvät. Eikö olisi oikein, että tämä nuori voisi keskittyä opiskeluun ja suorittaa sen mahdollisimman nopeasti ja päästä töihin nostamalla jonkin verran asumistukea ja opintotukea nykyisiin standardeihin?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
FeFe
Vast: silloin kun minä olin nuori
No nyt kannattaa muistaa suomalaisten perusluonteeseen kuuluva kateus. Eli sen minkä aikaisemmat sukupolvet ovat kärsineet niin pitää myös tulevien sukupolvien kärsiä. Muutenhan saattaa käydä niin että ne pääsee helpomalla kuin esi-isät ja ei niistä silloin kasva kunnollisia katkeria suomalaisia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää