Lukijoilta

Pajukosteikkoja suojelemaan vesistöjä

Vesistöihimme valuu edelleen kiusallisia aineksia. Turvesuot päästävät järviin humusta. Jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilat ovat ongelmissa, ellei tilalla ole riittävästi peltoa, jonne lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää.

Kaivosten varastoaltaat pursuavat yli. Viime aikojen kuohuttavimpia tapauksia ovat olleet Sotkamon Talvivaaran päästöt.

Pintavalutus on 2000-luvun keksintö hillitä valumia. Menetelmässä poistovesi lasketaan paljaalle maalle, tyypillisesti suolle. Osa vedestä haihtuu. Osa painuu maakerroksen läpi pohjaveteen jättäen haitta-aineet maahan.

Kentän läpi valuvan veden toivotaan puhdistuvan niin, että sen voi päästää suon alapuolisiin puroihin, jokiin ja järviin.

Pintavalutus käsittelee vettä passiivisesti, koska haihtuminen tapahtuu vain elottomilta pinnoilta. Haihduntaa kannattaisi tehostaa sopivin viljelypuin. Biohaihdutukseen sopivat parhaiten sekä luonnonvaraiset että jalostetut pajut.

Biohaihdutuksessa puille johdettu jätevesi haihtuu puhtaana ilmaan puiden juurten, runkojen, oksien ja lehtien kautta. Keskimääräisenä kesäpäivänä kasvustoltaan sulkeutunut, kasvuisa pajukko haihduttaa kolmen millimetrin sademäärää vastaavan vesimäärän. Se vastaa 30 kuutiota vettä hehtaarilta vuorokaudessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luonnonvaraisista pajuista avoimella kosteikoilla viihtyy hyvin halava. Sillä on etunaan myös maku, sitä eivät syö jänikset eivätkä hirvet.

Tehokkain kosteikko on suljettu haihdutuskenttä. Se on ensin vuorattu altapäin vedenpitävällä kalvolla. Sen päälle on levitetty noin metrin paksuudelta kasvuturvetta, johon haihduttavat puut viljellään pottitaimina tai pistokkaina.

Turpeen sekaan on vedetty salaojaputket. Peltokuivatukseen verrattuna ne toimivat ylösalaisin: jätevesi johdetaan tai pumpataan salaojia pitkin puiden juurten alle. Sadeveden sekoittuminen haihdutuskentän maaveteen ehkäistään mahdollisimman tarkoin. Kentän ulkopuoliset vedet johdetaan pois niskaojilla. Erityisen sateisilla alueilla kenttä katetaan muovitunneleilla tai -huoneilla.

”Biohaihdutuksessa puille johdettu jätevesi haihtuu puhtaana ilmaan puiden juurten, runkojen, oksien ja lehtien kautta.”

Pajukosteikoilla haetaan ensisijaisesti kovaa veden käyttöä, toissijaisesti kovaa kasvua. Vesi valutetaan sellaisille lajeille, jotka ovat vedelle tuhlaavia.

Haihduttaessaan paju sitoo typen, fosforin, rikin ja haitalliset raskasmetallit juuriinsa, runkoihinsa ja lehtiinsä. Ne siirtyvät puun korjuussa hakkeeseen ja lopulta voimalan tuhkaan tai savukaasuihin. Tuhkan voi kierrättää puiden lannoitteeksi.

Savukaasuista erotellaan pesurilla rikki. Esimerkiksi Talvivaarasta pääsee vesistöihin eniten juuri rikkiä, veteen liuenneina sulfaatteina. Biotaloudessa rikki ei ole haitta vaan hyöty. Rikkihän on lehtipuiden kymmenenneksi yleisin alkuaine; puu tarvitsee kasvaakseen rikkiä ja fosforia saman verran.

Raskasmetalleista kiusallisin on kadmium. Sitä vuotaa kaivoksilta vesistöihin päästövesien mukana. Kadmium siirtyy hitaasti ketjuttumalla kaloihin, peltoihin ja ruokaamme.

Kadmiumin ketjun voi katkaista pajukosteikolla. Ruotsissa on mitattu, että valitut pajut imevät biomassaansa 20 kertaa enemmän kadmiumia kuin esimerkiksi heinäkasvit. Kadmium poistuu kierrosta, kun hakevoimalan tuhkaa ei tällaisten lehtipuiden jäljiltä päästetä heti lannoitteeksi. Kadmium on ensin eroteltava tuhkasta.

Vesistöjen ympäröimä yhteiskuntamme on tänään ongelmissa, mikä vaatii uutta ajattelua. Vesistöjä on joka tapauksessa suojeltava paremmin. Valumat tulisi ottaa hyötykäyttöön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pajukosteikot, ravinteiden suljetut kierrot ja haitta-aineiden sieppaus maksavat. Se on laskettava 2000-luvun ympäristökustannukseksi. Onneksi saamme vastapainoksi pajukosteikoilta alati uusiutuvaa energiaa, hakkeena.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mummo keinutuolissaan
Eläköön paju ja metsätieteen innovaatiot
Tässä jutussa tuli esiin niin tärkeää tietoa, että mummo tallentaa sen omalle koneelleen, etteivät tärkeät yksityiskohdat hukkaannu ikääntyvien aivojen poimuihin.

Muistuupa mieleen kaukaiselta 1970-luvulta, kuinka työpaikan tekniikan miehet naureskelivat ilkkuen uudelle keksinnölle nimeltään "energiapaju". Vuodet ja tutkimukset ovat osoittaneet, että pajusta on moneksi, ja se tulee vielä olemaan yksi niin teollisuuden kuin luonnonsuojelunkin tärkeimmistä keinoista raskasmetallipäästöjen hillitsemiseksi.

Tällaiset metsä- ja bioalan tutkimukset ovat juuri niitä innovaatioita, joihin Suomen tulee satsata. Suomi elää edelleenkin metsän sekä maaperämme raaka-ainevarojen tuotolla, ja kehittyvän teollisuuden tuotantoprosesseihin kuuluu ehdottomasti myös sellaisten suljettujen, luonnon menetelmiä hyödyntävien kiertojärjestelmien rakentaminen, joilla suojataan maaperän sekä vesialueiden normaali tasapaino. Se on tärkeää niin luonnon itsensä kuin myös ihmisten ravintotuotannon kannalta. Siihen kokonaisuuteen kuuluu myös tämän Suomaamme (Suomen) soiden entistä tehokkaampi suojelu, sillä vettä sitovat suot hillitsevät tulvia sekä sitovat haitallisia aineita, muista hyödyistä puhumattakaan.

Tämä juttu pelasti mummon päivän kaikkien ikävien koti- ja ulkomaan uutisten jälkeen, joten kirjoittajalle suurkiitos!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
pelastaja
järvikorte
Miksikäs ei. kyllä pajukin käy, mutta järvikorte kasvaa mielellään veden alla,- paju ei kernaasti. Siksi kuvaamaasi tarkoitukseen sopii paremmin nimenomaan järvikorte, osmankäämi ja muut vesijuuriset ja nopeakasvuiset kasvit.
Kortettahan on lahdet umpeensa. Kunhan se leikattaisiin jäältä kuivana niin siinähän olisi fosforinpoistoa ja lämpöä syntyy poltettaessa.
Mummo, toivottavasti pelastin sinulle toisenkin päivän keinutuolissasi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mummo keinutuolissaan
Vast: järvikorte
Todella "Pelastaja", pelastit mummolle tämänkin päivän ja sait hyvälle tuulelle :-D.

Mummo panee mieluusti tämänkin asian korvansa taakse (ja koneelleen; korvan takaahan saattavat asiat tippua niin vanhoilta kuin nuorilta). Synnyinpaikka kun on suuren Saimaan rantamilla, ja siellä lienee paikoitellen myös järvikortetta. Kaislikot ainaskin suhisevat, vaan ei liiaksi asti, ja mummo onkin mietiskellyt että oma tarkoituksensa on kaislikoillakin - täytyyhän veden väellä olla myös suojaisia lymypaikkoja.

Toinen juttu ovat sitten vesistöön laskevat suuret kokoomaojat, jotka tuovat mukanaan humusta ravinteineen, samoin mutaa, ja paikoin samentavat rantaveden. Mummo on mietiskellyt, josko asiaan auttaisi parin kiintoainesta keräävän sakokaivon rakentaminen ojien laskuosuudelle - eräässä mielipidejutussa puhuttiin "hidasteiden" eli kapeasuisten viemäriputkien sijoittamisesta ojiin, sieppaamaan vesistöön kulkeutuvaa ainesta, mutta em. hidasteet varmaan tukkeutuvat nopeammin kuin kunnon sakokaivo - ? Luonto näkyy myös rakentelevan omia ravintosiepparipaikkojaan, sillä eräässäkin valtaojan laajentuneessa suisto/kosteikkopaikassa kasvaa mm. osmankäämää ja kortetta. Olen aina pitänyt em. paikkaa tärkeänä biotooppina niin kasvuston kuin vesilintujenkin kannalta (ja hauetkin sinne nousevat kutemaan), mutta mielestäni tuon alueen keskiväylää pitäisi ruopata, ettei vedenvirtaus tukkeentuisi ja kosteikko laajenisi. Alue kuuluu kyllä nykyisin kaupungille, mutta ainahan voi yrittää vaikuttaa sen hoitoon, kun saa tarpeeksi oleellista taustatietoa...

Nämä ovat tärkeitä ja erittäin mielenkiintoisia asioita, joten suurkiitokset niin "Pelastajalle" kuin myös Pajukosteikko -jutun dosentille!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.