Suomen viennin kasvattamisen ongelma on polarisaatio suur- ja pienyritysten välillä.
Me olemme kansa, joka valitettavan usein näkee vain äärilaidat. Vientikeskustelua ja ongelman ratkaisua vaivaa yksipuolisuus: keskitymme alku- ja loppupäähän, kokonaan keskikohdan unohtaen.
Maamme taloudellinen tilanne on kriittinen. Nyt pitää löytää ratkaisuja, jotka tuottavat tulosta jo lyhyelläkin aikajänteellä.
Suomen vienti on poikkeuksellisen keskittynyttä. Sata suurinta yritystä vastaa kahdesta kolmanneksesta maamme viennistä.
Julkiset kansainväliseen kasvuun tähtäävät tukiohjelmat on rakennettu palvelemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Hanketuet jakaantuvat sadoille, jopa tuhansille eri yrityksille.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 2 548 keskisuurta yritystä ja ne työllistävät 250 000 ihmistä. Näissä yrityksissä perusvalmiudet ovat kunnossa, jolloin kansainvälistymishankkeet tuottavat nopeampia tuloksia.
Hankkeiden vaikuttavuus on myös suurempi. Kymmenen prosentin kasvu keskisuuren yrityksen viennissä on euroissa enemmän kuin kymmenen pienyrityksen vastaava kasvu.
Pk-yritysten osuus Suomen viennistä on 13 prosenttia ja niiden osuus on kasvanut tasaisesti rahallisen arvon noustessa 7,5 miljardiin euroon.
järjestelmä on
viidakko, jossa
vahvakin tukehtuu.”
Yhteisen tavoitteemme pitäisi olla Suomen viennin monipuolistaminen ja pk-yritysten osuuden nostaminen 20 prosenttiin kokonaisviennistä vuonna 2020. Samalla vientitulomme kasvaisivat viidellä miljardilla eurolla.
Tämä edellyttää, että enemmän resursseja suunnataan keskisuuriin yrityksiin ja hallinnosta tekemiseen.
Nykyinen tukijärjestelmä on viidakko, jossa vahvakin tukehtuu. Uusia ohjelmia on lisätty vanhojen päälle ja jokainen on suunnattu hieman erilaisiin hankkeisiin ja myönnetään eri perustein. Järjestelmää pitää uudistaa, keventää ja yksinkertaistaa.
Mahdollisuus kansainvälistymiseen kuuluu kaikille yrityksille. Globaalissa kilpailussa meillä ei ole varaa kohdella eri paikkakunnilla tai toimialoilla toimivia yrityksiä eri tavalla.
Kansainvälistymiskykyisen pk-yrityksen pitää voida hyödyntää hanketukia sijaintikunnasta, toimialasta tai kohdemaasta riippumatta. Siksi uusien rahoitusohjelmien kriteerien tulee olla valtakunnallisia.
Räätälöidään mieluummin kullekin yritykselle sen kansainväliseen kasvuun tarvitsema rahoitus kuin etsitään yritys, joka mahtuu viranomaisten kriteeristöön ja ryhdytään kansainvälistämään sitä.
Hyvänä uutena rahoitusinstrumenttina toimii Tekesin loppuvuodeksi markkinoille tuoma Explorer-rahoitus.
Ainoastaan kaupallistettu tuote käy kaupaksi.
Aiemmin me suomalaiset pärjäsimme maailmalla huipputason tuoteosaamisella ja insinööritaidolla. Tämän päivän tuote ei enää ole vain fyysinen laite, vaan asiakkaan sen käytöstä saama kokemus.
Vientiyritykset tarvitsevat koulutusta tuote- ja palvelukonseptien rakentamiseen sekä lisäapua kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin. Näin pystymme vauhdittamaan sekä nykyisten tuotteiden että uusien innovaatioiden vientiä.
Elämme niukkuuden aikaa, jossa jaettavaa on entistä vähemmän.
Panostus keskisuurten yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tuottaisi parhaimman hyödyn. Pienyrityksiä ei pidä kuitenkaan unohtaa, niissä on siemen tuleviin keskisuuriin ja suuryrityksiin.
Uudistamalla tukirakenteet ja toimintamallit pystymme palvelemaan yrityksiä tavalla, josta hyötyvät yhteiskunta, yritykset ja työntekijät.
