Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen ryhmä, Greco, julkaisi joulukuussa 2007 ”Suomen puoluelaitoksen läpinäkyvyyttä koskevan arviointiraporttinsa”. Siinä kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, ettei Suomen puolueiden julkisen rahoituksen osalta ole toteutettu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen hyväksymää poliittisten puolueiden rahoitusta koskevaa suositusta 1516 (2001). Sen mukaan valtion rahoitusosuutta puolueille määritettäessä tulisi huolehtia siitä, että myös vailla edustusta parlamentissa olevien puolueiden ”olisi mahdollista astua poliittiselle areenalle ja kilpailla oikeudenmukaisin ehdoin vakiintuneempien puolueiden kanssa”.
Greco tuo raportissaan painokkaasti ja selkeästi esille, ”ettei julkista rahoitusta voida rajoittaa ainoastaan parlamentissa edustettuina oleviin puolueisiin”.
l
Grecon raportin julkaisemisen jälkeen maamme hallitus ja eduskunta ovat huomattavasti korottaneet valtion varoista eduskuntapuolueille sekä niiden tukijärjestöille ja sanomalehdille maksettavaa puoluetukea, mutta ummistaneet täysin silmänsä Grecon esityksiltä.
Demokratia, kansalaisten enemmistön tahto, ei nyky-Suomessa toteudu. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet ovat vailla välttämättömiä taloudellisia toimintaedellytyksiä. Sen sijaan suurimmat eduskuntapuolueet lähes kylpevät rahassa. Sen lisäksi, että ne rahoittavat itseään kaikkien veronmaksajien kustannuksella eduskunnan myöntämällä puoluetuella, ne saavat suuria, eri tavoin naamioituja vaaliavustuksia useilta yrityksiltä, mm. ydinvoimayhtiöiltä ja jopa sellaisilta pörssiyhtiöiltä, joissa valtio on mukana merkittävänä osakkeenomistajana.
Näiden vaaliavustusten tarkoituksena ei voi olla muu kuin kyseessä olevien yritysten etujen mukaisten ratkaisujen aikaansaaminen maan hallituksessa ja eduskunnassa. Tämän osoittaa jo pelkästään se, että rahan saajina eivät ole eduskuntaan pyrkivät uudet puolueet eivätkä myöskään pienimmät eduskuntapuolueet vaan ennen muuta suurimmat ja vaikutusvaltaisimmat hallitus- ja eduskuntapuolueet.
l
Vaikka Grecon arviointiraportin julkitulosta on kulunut kohta kaksi vuotta, eivät maamme hallitus ja eduskuntapuolueet ole tehneet elettäkään ryhtyäkseen siinä edellytettyihin toimenpiteisiin eduskuntaan kuulumattomien puolueiden toimintamahdollisuuksien korjaamiseksi siten, että ne voisivat ”kilpailla oikeudenmukaisin ehdoin vakiintuneempien puolueiden kanssa”. Demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat jääneet eduskuntapuolueiden ahneuden ja itsekkyyden jalkoihin. Puoluerahoitus on täysremontin tarpeessa.
Pääministeri Matti Vanhasen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen olisi jo aika kertoa, miksi hallitus ei halua toteuttaa Grecon ja Euroopan neuvoston edellyttämää puoluerahoituksen oikeudenmukaisuutta, vaan pitää kynsin ja hampain kiinni vallitsevasta epäoikeudenmukaisuudesta.
Kirjoittaja on helsinkiläinen filosofian tohtori, poliittisen historian dosentti.
