Lukijoilta

Vapaakauppasopimusta
valvottava ja korjattava

Anne-Mari Virolainen (kok) vähätteli kritiikkiä (TS 21.5.), joka kohdistuu Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppaneuvotteluihin.

Kansalaisjärjestöt ja oikeusoppineet vastustavat sijoittajasuojaa, jonka nojalla monikansallinen suuryritys voisi nostaa Suomea vastaan miljardikanteen kansainvälisessä välitystuomioistuimessa (ICSID).

Virolainen toistaa puoluetoverinsa, ministeri Alexander Stubbin rauhoitteluja sanasta sanaan. Stubb taas noudattaa EU-komission tiedotusohjeita, jotka vuotivat viime vuonna julkisuuteen.

Sopimuksen etuja työllisyyden ja kasvun osalta on korostettava, ja suuryrityksiä suosiva kannepelote leimattava ”uhkakuvien lietsonnaksi”, kuten Virolainen tekee.

Maailmallakin arvostettu kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvostelee voimakkaasti välimiesmenettelyä, jossa pelkät oikeudenkäyntikulut voivat ajaa valtion vaikeuksiin. Jo kanteen uhka heikentää valtiollista itsenäisyyttä ja demokratiaa.

Asia koskee kouriintuntuvasti kuntien julkisia palveluita. Jos vaaleissa äänestäjät päättävät, että ulkoistetut palvelut on palautettava julkiselle vallalle, yksityiselle palveluntuottajalle tulee kanneoikeus. Tämä ei ole teoriaa. Slovakiassa terveyspalveluiden yksityistämisen osittainen purku maksoi valtiolle 30 miljoonaa euroa.

”Slovakiassa terveyspalveluiden yksityistämisen osittainen purku maksoi valtiolle 30 miljoonaa
euroa.”
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Epäilemättä kokoomus pyrkiikin siihen, että yksityistämisiä ei voisi koskaan peruuttaa. Mutta olisi reilua ajaa julkisten palvelujen supistamista vaalien kautta, eikä kalliin käräjöinnin pelotteella. Ja vahinkoa, jota veronmaksajat ovat jo monin paikoin joutuneet kärsimään, ei pidä vähätellä ”uhkakuvaksi”.

Virolainen toppuuttelee, että sijoittajasuoja ei välttämättä jää lopulliseen sopimukseen. Tällöin kunnia ei todellakaan kuulu kritiikittömille oikeistopoliitikoille tai EU-komissiolle, vaan kansalaisliikkeille, jotka ovat pakottaneet avaamaan salaiset neuvottelut julkisuuteen. Salakähmäisyys ei todellakaan lisää kansalaisten luottamusta euroeliittiin.

Saksan hallitus on jo ilmoittanut, että se ei hyväksy ICSID-menettelyä. Riidat on käsiteltävä normaaliin tapaan kansallisissa tuomioistuimissa. Eurooppalainen oikeusjärjestelmä kestää kyllä vertailun. EU:lla ei ole mitään syytä nöyristelyyn.