Sivistys kuuluu kaikille – työvoima- ja osaajapula ei ratkea, ellei koulutusjärjestelmää saada toimimaan kokonaisuutena
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän ehdotus poistaa yleissivistävät opinnot ammatillisesta koulutuksesta edustaa vanhakantaista ja kapeaa käsitystä, jossa sivistyksen nähdään syntyvän vain lukiossa ja korkeakoulutuksessa ja sitä oletetaan tarvittavan vain osassa työelämän tehtävistä.
Hyvä yleissivistys ja yleiset valmiudet luovat pohjaa uuden oppimiselle, omaksumiselle ja olemassa olevan kriittiselle uudistamiselle kaikissa tehtävissä.
Ensimmäinen ammattikoulu perustettiin Helsinkiin 1899. Jo silloin tavoitteena oli sivistynyt kansalainen ja osaava työntekijä. Tuolloin opetusta annettiin 42 tuntia viikossa ja opetusohjelmaan sisältyi myös yleissivistäviä aineita: äidinkieli, laskento, luonnonoppi, kansalaistieto, ammattitalous, terveysoppi, urheilu ja voimistelu.
Maailma muuttuu ja tieto lisääntyy nopeammin kuin koskaan ja luo valtavat haasteet oppimiselle ja osaamiselle. Työelämään tarvitaan työntekijöitä, joiden osaamisessa yhdistyvät sivistys, teoreettinen ja käytännöllinen tietotaito, yleiset valmiudet eli geneeriset taidot sekä valmiudet elinikäiseen oppimiseen.
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa yleissivistäviin ja geneerisiin taitoihin luetaan yhteiset tutkinnon osat (ns. YTO-aineet): Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen ja valinnaiset YTO-opinnot.
Hyvä yleissivistys ja yleiset valmiudet luovat pohjaa uuden oppimiselle, omaksumiselle ja olemassa olevan kriittiselle uudistamiselle kaikissa tehtävissä.
Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan yleispäteviä taitoja ja osaamista, joita tarvitaan kaikilla elämän alueilla: opiskelussa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Sivistyksen ja geneeristen taitojen perusta luodaan elämänpolulla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kappas!-hankkeen tulosten mukaan opintojaan aloittavien ammattikorkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot päättelyssä, ongelmanratkaisussa, argumentaatiossa ja kielenhallinnassa olivat opintojaan aloittavia yliopisto-opiskelijoita selvästi heikommat. Eroa selittivät pitkälti aiempi menestys opinnoissa ja koulutustausta. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden geneeriset taidot olivat huomattavasti paremmat kuin ilman ylioppilastutkintoa korkeakouluun tulleiden taidot.
Tutkimustulosten perusteella geneeristen taitojen selkeää nivomista olisi hyvä vahvistaa ”opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin läpi opiskelijan opintopolun”.
Suomessa vallitseva työvoima- ja osaajapula ei ratkea, ellei koulutusjärjestelmää saada toimimaan kokonaisuutena. Haasteeksi nouseekin, miten rakennetaan tutkittuun tietoon ja tutkimusperustaiseen kehittämiseen perustuva yhteinen uusi oppimisjärjestelmä, joka paremmin edistää oppimista, antaa onnistumisen kokemuksia, tuottaa sivistystä ja osaamista sekä mahdollistaa jatkuvan opiskelun ja siihen motivoitumisen.
Suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiselle olisi eduksi, jos sitä tehtäisiin pitkäjänteisesti ja siinä hyödynnettäisiin olemassa olevaa kasvatustieteellistä tutkimusta ja asiantuntemusta.
Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry:n hallitus
