Yhteiskuntamme on tilanteessa, jossa jo olemassa olevien ongelmien korjaaminen vie suurimman osan huomiosta ja resursseista, vaikka niiden ehkäisy olisi huomattavasti inhimillisempää, edullisempaa ja tukisi samalla myös taloudellista kasvua.
Hyvinvoinnin lisäämiseksi ja kestävän taloudellisen kasvun varmistamiseksi tarvitaan aivan uudenlaisia toimintatapoja sekä verovarojen ja yksityisen pääoman yhteensovittamista.
Julkiset hankinnat tarkoittavat edelleen liian usein erilaisten palveluiden osalta pääsääntöisesti suoritteista maksamista. Ne olisi kuitenkin nähtävä yhtenä strategisen johtamisen työvälineenä. Niiden avulla järjestämisvastuussa oleva julkisen sektorin organisaatio voi saada syntymään juuri haluamansa lopputuloksen, vaikutuksen. Tällöin on kuitenkin hankittava nimenomaan vaikutuksia, ei suoritteita.
Vaikutusten hankinta tarkoittaa, että julkinen sektori määrittelee haluamansa lopputuloksen, ei sen aikaansaamisen tapaa. Käytännön toiminta resursoidaan vaikuttavuussijoittajien mahdollistamana yksityisellä pääomalla, joka myös kantaa lopputuloksen aikaansaamiseen liittyvän taloudellisen riskin. Yksityinen pääoma on siis selkeästi osa ratkaisua.
Julkinen sektorikäyttää osan onnistuneen toiminnan mukanaan tuomasta taloudellisesta hyödystä sijoitetun pääoman takaisin maksamiseen mukaan lukien maltillinen tuotto vain, jos etukäteen määritellyt tavoitteet saavutetaan. Tämä toimintamalli siis varmistaa veronmaksajien rahojen mitattavasti vaikuttavan käyttämisen samalla, kun se ohjaa lähes automaattisesti haittojen, ongelmien ja sairauksien ehkäisemiseen.
Hyvinvoinnin lisäämiseksi ja kestävän taloudellisen kasvun varmistamiseksi tarvitaan aivan uudenlaisia toimintatapoja sekä verovarojen ja yksityisen pääoman yhteensovittamista.
Emmekö me kaikki halua mieluummin vaikkapa edistää perheiden hyvinvointia kuin hankkia laastaroivia hoitopalveluja tai mieluummin aikaansaada puhtaita vesistöjä kuin ratkoa saastuneesta vedestä aiheutuneita ongelmia?
Vaikutusten hankintaa on pilotoitu Suomessa varsin onnistuneesti esimerkiksi SIB-mallin avulla, mutta tuo malli ei ole ainoa vaikutusten hankinnan toteutustapa. Euroopan investointipankki pitää kuitenkin ns. Suomen mallia esimerkillisenä.
Kaiken kaikkiaan maailmalla on parhaillaan käynnissä yhteensä lähes 300 SIB-mallilla toteutettavaa vaikutusten hankintahanketta, joissa on mukana yksityistä pääomaa lähes 750 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden yhteiskunnallisen hyödyn voidaan siis olettaa olevan rahassa mitattuna yli miljardi euroa.
Aivoliitto työstää parhaillaan koordinaatiokumppaneidensa kanssa viime marraskuussa julkistetun kansallisen aivoterveysohjelman toimeenpanosuunnitelmaa. Työtämme ohjaa ajatus, että ohjelma on osa laajempaa terveyden edistämisen kokonaisuutta. Samalla toivomme, että ohjelman toimeenpanossa voitaisiin hyödyntää vaikutusten hankinta-ajattelua.
Eikö nykyisessä julkisen talouden tilanteessa kannattaisi ottaa ”riski” ja kokeilla laajemminkin, kuinka paljon sekä inhimillistä että ennen kaikkea myös taloudellista hyötyä vaikutusten hankinnalla voitaisiin saada aikaan?
Mika Pyykkö
toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry
Euroopan investointipankin konsultti
