Ammattiliitot vahvemmin mukaan työllisyyspalveluihin – näin saataisiin toimivat ja ketterät työmarkkinat
Suomessa työmarkkina-asioissa on tukeuduttu vahvasti ammattiliittojen asiantuntemukseen ja erityisesti keskusjärjestö SAK:n näkemyksiin. Viime vuosina ammattiliitot ovat lisänneet jäsenilleen mahdollisuuksia löytää uusia työllisyysmahdollisuuksia. Jäsenet ovat ilmaisseet liitoille haluavansa lisää palveluita, jotka tukevat heidän työllistymistarpeitaan ja kehittävät osaamista.
Ammattiliittojen vahvuutena on tuntea oman alansa työelämän kysymykset. Ketteryyttä ja suoraviivaisuutta ammattiliitoille luovat omat jäsenet, jotka viestivät nopeasti työpaikoista lähialueen työttömille tai työpaikkaa vaihtaville ammattilaisille uusista mahdollisuuksista työllistyä. Ammattiliitot tuntevat työehdot ja luovat turvalliset minimiehdot työmarkkinoille. Nämä selkeät toimivat vahvuudet luovat edellytykset vahvistaa toimintaa jatkossa.
Tulevaisuudessa voitaisiin miettiä viranomaisten roolin vähentämistä työllisyyspalveluissa ja antaa näitä tehtäviä ammattiliittojen vastuulle. Samalla voitaisi harkita kaikille työmarkkinoiden käytettävissä oleville työntekijöille velvollisuutta maksaa oman alansa ammattiliiton jäsenmaksu. Kaikki työntekijät hyötyvät ammattiliittojen tekemistä työehtosopimuksista, joten tämä muutos olisi perusteltu.
Vastuun siirron myötä Suomeen tulisi toimivat ja ketterät työmarkkinat, missä työttömät eivät joutuisi eri tahojen pompotettavaksi. Luotettavuus työntekijöiden työehtojen kohtuullisuudesta vähentäisi valtion tukimenoja työssä oleville. Työllisyydenhoitomenojen sekä työttömyyden laskiessa voisimme myös laskea verotusta ja lisätä entisestään työn kannattavuutta.
Työmarkkinoilla kaivataan yhä nopeampaa reagoimista työelämän muutoksissa, kuten alustatalouden muutoksissa olemme huomanneet.
Työttömyyskassa YTK on aloittanut ison mainoskampanjan, missä se ilmoitti halustaan saada Suomeen lakimuutos, jotta voisivat tarjota työllisyyspalveluita työttömyyskassan jäsenilleen. Kassojen palvelutarjonnan laajentamisen sijaan kannattaa keskittyä ammattiliittojen toimintojen laajentamiseen. Työttömyyspäivärahan maksamisesta on pitkä matka ymmärtää työmarkkinoiden toimintaa.
Vahvat ammattiliitot ovat taanneet meille kaikille hyvinvoivan yhteiskunnan, missä kaikista on pidetty huolta riippumatta yhteiskunnallisesta taustasta. Työllisyyspalveluiden siirron myötä tuleville sukupolville voitaisiin tarjota paremmat työmarkkinat kuin tällä hetkellä. Jokaiselle työllistyneelle voidaan taata alan minimiehdot, kun työehdoista pidetään huolta työllisyyspalveluita tarjoavan ammattiliiton toimesta.
Työmarkkinoilla kaivataan yhä nopeampaa reagoimista työelämän muutoksissa, kuten alustatalouden muutoksissa olemme huomanneet. Viranomaiset ovat usein jäljessä, eivätkä voi välttämättä ilman lakimuutoksia toimia yhtä nopeasti kuin ammattiliitot ja heidän jäsenensä. Globaaleilla työmarkkinoilla tarvitaan yli maan rajojen tapahtuvaa yhteistyötä, johon ammattiliitot pystyvät vastaamaan kansainvälisellä yhteistyöllä.
Hallitusneuvotteluissa tulee nähdä ammattiliitot työllisyydenhoidon ratkaisijoina, ilman ennakkoluuloja ongelmat ovat helpommin ratkaistavissa. Suomi nousi maailman huipulle, kun rakensimme yhteistyöllä hyvinvointiyhteiskunnan. Uudistuksia on helpompi tehdä, kun päätöksenteossa otetaan huomioon myös ammattiliittojen näkökulmat.
Ari Wigelius
ay-demari
Tampere
