Olisiko sittenkin ollut parempi, että kehitys olisi pysähtynyt Commodore 64:ään ja Tetrikseen?
Kun Mobira 1980-luvulla julkaisi ensimmäisen kannettavan matkapuhelimensa, oltiin suuren äärellä. Moni meistä tietokonetta nykyään käyttävistä vanhemman polven edustajista muistaa parhaiten Windows 95 -käyttöjärjestelmän, joka oli laajasti käytössä kotitietokoneiden yleistymisen myötä. Sittemmin digitalisaatio on kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana edennyt lähes kaikille elämänaloille.
Suurten kansainvälisten yritysten kehitystyön, markkinoinnin ja lobbauksen tuloksena meistä jo moni ajattelee, että digitalisaatio on hyväksi. Poliitikotkin puhuvat digitalisaation tärkeydestä usein miettimättä tai jopa ymmärtämättä, mistä puhuvat.
Digitalisaation pahin yhteiskuntaa uhkaava ongelma lienee se, että tietoa kerätään ja hyödynnetään algoritmien ohjaamana markkinoinnissa kaikin kuviteltavissa olevin keinoin. Pahimmillaan uhattuna on demokratia. Järjestelmällinen käyttäjäprofiilien analysointi mahdollistaa muun muassa laajan vaalivaikuttamisen.
Rikollisuudelle digitalisaatio on antanut uusia ansaintakeinoja, joissa vain taivas on rajana.
Tekoälyn kehitys voi pian mullistaa maailmamme tavalla, jota emme ole halunneet.
Päättäjille on muodostunut mantraksi korkeasti koulutetun väen maahanmuuton tärkeyden korostaminen. Yhteiskunnan digitalisaatio on siis saavuttanut pisteen, jossa yhä harvempi osaaja on yhä tärkeämpi maan kilpailukyvylle. Samalla perustason tekijöille ei enää riitä töitä.
Maksamme miljoonia ulkomaisten yhtiöiden lisenssi- ja käyttömaksuja.
Olemmekohan ihan viisaita? Eikö yhteiskuntaa kannattaisi kehittää niillä resursseilla, joita meillä on? Terveyskeskuslääkäreille voisi palauttaa sihteerit, jotta heillä olisi aikaa potilastyöhön. Pankkeihin voisi palkata asiakaspalvelijoita, joita voisi tavata, kun haluaa keskustella tärkeistä pankkiasioista. Kelan henkilökuntaa voisi jalkauttaa kuntiin takaisin.
Poliisikin voisi julkaista puhelinnumeron, jossa vastaa oikea ihminen, kun on asiaa, joka ei edellytä hätänumeroon soittamista. Monien puhelinkeskusten vastaajaksi voisi palkata henkilön näppäilyautomaattien sijaan.
Jollain tasolla ajattelen, että olisi sittenkin ollut parempi, että kehitys olisi pysähtynyt Commodore 64:ään ja Tetrikseen. Tekoälyn kehitys voi pian mullistaa maailmamme tavalla, jota emme ole halunneet.
Urpo Lehtimäki
Naantali
