Turku panostaa pyöräteiden tehostettuun talvikunnossapitoon merkittävästi, mutta kaikkia väyliä ei ole mahdollista hoitaa tehostettuna
Talvipyöräilyn puitteet Turussa keräävät sekä kiitosta että kritiikkiä. Joel Kivirauma toivoi kirjoituksessaan (TS mielipiteet 23.3.), että kaupunki kasvattaisi harjasuolatun pyörätiereitin pituutta moninkertaisesti ja laajentaisi sen ulottumaan kaikkiin Turun lähiöihin.
Pyöräteiden tehostettu talvikunnossapito on osa Turun kaupungin laatimaa pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Kaupunki on panostanut ja panostaa tulevien talvikausien aikana merkittävästi kävely- ja pyöräteiden talvikunnossapitoon.
Tehostettua talvikunnossapidon reittiä laajennetaan joka vuosi. Reitin pituus on tänä talvikautena 50 kilometriä, mutta kolmen vuoden kuluttua se on jo yli 80 kilometriä.
Tehostetun hoidon reitillä lumi poistetaan koko kävely- ja pyörätien leveydeltä tai vähintään kolmen metrin leveydeltä esimerkiksi ajorataosuuksien kohdalla. Lisäksi reitillä käytetään hoitomenetelmänä sekä harjasuolausta että harjahiekoitusta.
Liukkautta torjutaan harjasuolareitillä suolaliuoksella ja harjahiekoitusreitillä pestyllä hiekalla. Harjasuolareitin osuus on 12 kilometriä. Vastaavasti harjahiekoitettava reitti laajenee vuosittain.
Tehostetun talvihoidon verkosto on muodostunut suurimpien käyttäjämäärien perusteella. Kaikkia väyliä ei ole resurssien puitteissa mahdollista hoitaa tehostettuna.
Esimerkkinä mainittu Vanha Hämeentie ei kuulu tehostetun hoidon reittiin, mutta se hoidetaan 1. kunnossapitoluokassa.
Vanhalla Hämeentiellä on rakenteellisia ongelmia, jotka vaikeuttavat talvikunnossapitoa. Näissä kohdissa voidaan joutua tekemään useita talvikunnossapidon toimenpiteitä päivittäin ja ongelma toistuu silti.
Tulevina vuosina Nummenmäen puolella sijaitseva osuus Vanhasta Hämeentiestä on tarkoitus saneerata kokonaan, jolloin myös kadun pyöräliikennejärjestelyt uudistetaan.
Toinen kritiikin kohde oli Humalistonkadun pyöräkaistat. Humalistonkadulle piti suunnitella pyöräkaistat siten, ettei parkkipaikkoja saanut vähentää. Liikkuvien ja pysäköityjen autojen väliin sijoitetun kapean pyöräkaistan hoitaminen koneellisesti on käytännössä mahdotonta.
Pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu olisi ollut poistaa parkkipaikkoja ja tehdä hieman leveämmät kaistat pyöräilijöille.
Kaupunkisuunnittelu on jatkuvaa kompromissien ja arvovalintojen tekemistä.
Taneli Pärssinen
liikennesuunnitteluinsinööri, Turun kaupunki
Heidi Jokinen
katuinsinööri, Turun kaupunki