Myös geopoliittisesti herkkinä aikoina tulee vaalia demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, tasa-arvon ja syrjimättömyyden arvoja maailmalla
Kestämätön kehitys maailmalla muodostaa merkittävän uhan ihmisen, luonnon ja ilmaston hyvinvoinnille sekä turvallisuudelle myös Suomessa. Tämä näkökulma jää helposti välittömien turvallisuuskysymysten varjoon.
Viime vuodet ovatkin olleet poikkeuksellisia aikaa, mikä on vaatinut päättäjiltä nopeita, mutta samalla kauaskantoisia päätöksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme. Samaa päättäväisyyttä tarvitaan nyt myös suhteessa koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin: globaaleihin elinmahdollisuuksiin sekä ruuan ja energian saatavuuteen, jotka ovat vahvasti sidoksissa ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja eriarvoistumiseen.
Seuraava hallituskausi tulee olemaan vaativa. Kotimaisten vastuiden lisäksi Suomen odotetaan kestävän kehityksen kansainvälisenä kärkimaana näyttävän mallia, kuinka pystymme samanaikaisesti kantamaan globaalia vastuuta ja vaikuttamaan globaaleihin muutoksiin.
Globaali vastuunkanto edellyttää, että sopeutamme toimintamme planeetan rajoihin. Samalla vaikutamme osaltamme eri tavoin siihen, että myös kehittyvistä maista köyhimpien edellytykset vakauteen ja kestävään kehitykseen vahvistuvat.
Demokratia, oikeusvaltioperiaate, sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat arvoja, joiden vaaliminen on myös erottamaton osa kestävää kehitystä ja Suomen ulkopoliittista vaikuttamista myös geopoliittisesti herkkinä aikoina.
YK:n inhimillisen kehityksen indeksi on laskenut hälyttävästi ensi kertaa kahtena vuotena peräkkäin. Maailmanpankin arvion mukaan noin 75 prosenttia maailman köyhimmistä elää haurailla alueilla epävakaissa olosuhteissa vuoteen 2030 mennessä.
Globaali vastuunkanto edellyttää, että sopeutamme toimintamme planeetan rajoihin.
Siellä tarve tulevaisuuden uskolle ja turvallisuudelle on kaikkien korkein. Kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset merkitsisivät tässä tilanteessa täyskäännöstä kestämättömään suuntaan.
Kestävän kehityksen kansallinen strategia (2022) tarjoaa toimintamallin ja avaa ovet kaikille yhteiskunnan eri toimijoille toimia aktiivisesti kestävän kehityksen puolesta. Keinovalikoima on runsas, mutta ei vielä täysimääräisesti käytetty.
Pitkäjännitteinen kehitysyhteistyö ja –politiikka, rauhantyö ja humanitaarinen apu sekä vastuullinen yritysyhteistyö ja investoinnit ovat keskeinen osa Suomen kestävän kehityksen kädenjälkeä maailmalla.
Kestävän kehityksen kumppanina Suomi huomioi osaltaan köyhimpien maiden kestävyystarpeet kotimaan päätöksenteossa ja vaikuttamistyössä kansainvälisillä areenoilla. Yhteistyö avaa ovia myös suomalaiselle viennille ja kasvattaa kansainvälistä rooliamme.
Lisäksi on yhä tärkeämpää vähentää tuotantomme ja kulutuksemme negatiivisia ulkoisia vaikutuksia.
Globaali vastuu edellyttää myös sitä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä velvoitteista, kuten kehitysyhteistyörahoituksen kansainvälisestä sitoumustasosta, sekä ilmasto- ja luontosopimusten toimeenpanosta ja rahoituksesta.
Marikki Karhu
VTT, Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri
Eeva Furman
professori, Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri
Rilli Lappalainen
johtaja, Kestävä kehitys, Fingo
