Monikriisi iskee maailman lapsiin – kehitysyhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan
Unicefin mukaan toisiinsa kietoutuvat globaalit kriisit vaarantavat lasten hyvinvointia jatkossakin. Maailman lasten kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomi jatkaa kehitysyhteistyötään tulevalla hallituskaudella vähintään nykyisellä tasolla.
YK:n lapsijärjestö Unicefin tuore ennakointiraportti kuvaa maailmaa, jossa lasten ja nuorten elämää varjostaa jatkossakin monikriisi: koronapandemia, ilmastonmuutos, pitkittyneet sodat ja konfliktit, ruoka- ja energiakriisi, inflaatio sekä kasvavat geopoliittiset jännitteet. Demokratia heikkenee, ja nuorten kritiikki valtaapitäviä kohtaan voimistuu. Monenkeskinen yhteistyö ja valtioiden välinen asioista sopiminen on kriisissä.
Monikriisin myötä pitkään myönteisenä jatkunut kehitys maailman lasten hyvinvoinnissa on pysähtynyt tai ottanut jopa takapakkia: lapsiperheköyhyys, lasten aliravitsemus ja kuolleisuus ovat kasvussa ja oppimisen kriisi syvenee. Tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne on vaikein.
Vaikka monikriisi osuu kipeimmin maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten elämään, vaikuttaa se meihin jokaiseen, myös Suomessa. Energiakriisi ja hintojen nousu vaikeuttaa ihmisten arkea myös Suomessa, ja ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöömme ja terveyteemme. Olemme myös vastaanottaneet monikriisin aiheuttamaa pakolaisuutta.
Tärkeimpinä keinoina monikriisin ratkaisuun Unicef peräänkuuluttaa yhteistyötä maailman valtioiden kesken, lapsinäkökulman varmistamista yhteisissä päätöksissä, kehitysrahoitusvajeen ratkaisua innovatiivisin keinoin ja investointeja lapsille tärkeisiin peruspalveluihin, kuten koulutukseen, perusterveydenhuoltoon ja puhtaaseen veteen.
Eriarvoisuuden ja köyhyyden poistaminen, tyttöjen oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo, demokratian ja rauhan edistäminen sekä haavoittuvat ryhmät huomioiva kehitys ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita.
Lisäksi tulee varautua uusiin tautipandemioihin, edistää pysyvää rauhaa konfliktialueilla, ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon sekä hillitä ilmastonmuutosta ja tukea siihen sopeutumista.
Suomen ensimmäinen ylivaalikautinen kehityspoliittinen selonteko laadittiin 2021 vahvistamaan Suomen pitkäaikaista kehityspoliittista linjaa. Sen keinovalikoima on hämmästyttävän hyvin linjassa Unicefin tunnistamien ratkaisujen kanssa.
Eriarvoisuuden ja köyhyyden poistaminen, tyttöjen oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo, demokratian ja rauhan edistäminen sekä haavoittuvat ryhmät huomioiva kehitys ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Lapsille tärkeät peruspalvelut opetus sekä puhdas vesi ja sanitaatio näkyvät myös hyvin Suomen kehitysyhteistyössä, samoin luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.
Suomi huomioi ihmisoikeudet myös digitaalisessa maailmassa ja tukee uusien innovaatioiden hyödyntämistä kehitysyhteistyössä. Tuki YK-järjestelmälle on Suomelle keskeinen tapa vahvistaa valtioiden välistä yhteistyötä. Suomi antaa myös humanitaarista apua ja edistää yritysten ja yritysrahoituksen valjastamista globaalin kestävän kehityksen toteuttamiseen.
Nämä ovat erittäin keskeisiä lääkkeitä maailman lasten tilanteeseen. On tärkeää, että Suomi pitää kiinni nykyisen kehityspolitiikkansa linjauksista myös uudella hallituskaudella. Kehitysyhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Tarmo Heikkilä
johtava asiantuntija
Suomen Unicef
