Mielenterveydessä säästöä syntyy investoimalla
Vaalien alla keskustelu julkisen talouden haasteista on kiihtynyt. Säästöjä on arveltu löytyvän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja etuuksia leikkaamalla. Leikkauslistoja on laadittu 1990-luvun laman tapaan, vaikutuksia arvioimatta.
OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vähintään 11 miljardia euroa vuodessa. Summa muodostuu sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista.
Koronapandemian keskellä mielenterveyden hoitovelka nousi ennätystasolle. Sitä puretaan vielä pitkään. Tilanne on sekä apua tarvitsevien ihmisten että julkisen talouden kannalta kestämätön.
Mielenterveyden haasteet ja niiden kustannukset on saatava laskuun. Se onnistuu vain investoimalla mielenterveyttä edistävään työhön ja peruspalveluihin.
Hyvinvoinnin perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi mielenterveyttä edistävät varhaiset toimet ovat tehokkaimpia. Elämänpituisessa tarkastelussa näiden sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen. Nuorten hyvinvointikriisi on tunnistettu, siihen reagoiminen ei voi odottaa.
Palvelujärjestelmä on käännettävä niin, että painopiste siirtyy erikoissairaanhoidosta matalan kynnyksen tukeen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen perusterveydenhuollossa maksaa noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästää viisinkertaisen summan jo pelkästään vähentyvinä sairausetuuksina ja kasvavina ansiotuloveroina.
Järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki on jokaisen kansalaisen helposti saavutettavissa, mutta myös kustannustehokasta. Pian 30 vuotta täyttävä MIELI Lounais-Suomen mielenterveys ry Turun kriisikeskus tarjoaa lyhytkestoista kriisiapua, ilman lähetettä, myös anonyymisti. Vuonna 2022 meillä asioitiin yhteensä 3500 kertaa, joko yksilönä, parina tai perheenä. Vertaistukeen perustuviin ryhmiin osallistuttiin lähes 1000 kertaa.
Ammatillisen avun rinnalla toiminnassamme on mukana yli 100 vaativan vapaaehtoistyön koulutuksen saanutta vapaaehtoistyöntekijää. Vapaaehtoisemme toimivat tukihenkilöinä ja vertaistukijoina, he vastaavat valtakunnalliseen kriisipuhelimeen ja päivystävät verkkokriisikeskuksessa sekä osallistuvat erilaisiin tapahtumiin. Pyrimme tarjoamaan asiakkaalle avun mahdollisimman pian yhteydenoton jälkeen ja palveluohjaamme asiakkaitamme tarpeen mukaan. Keskeistä on saada apua oikea-aikaisesti, ettei kukaan jäisi ongelmiensa kanssa yksin.
Valtakunnalliseen MIELI kriisipuhelimeen soitettiin vuonna 2022 yli 400 000 kertaa. Puheluista 93 000 pystyttiin vastaamaan. Soittaneista monella oli itsetuhoisia ajatuksia. Yli 2000 itsetuhoista soittajaa kertoi puhelun päätteeksi, ettei aio satuttaa itseään tai tehdä itsemurhaa.
Järjestöjen mielenterveystyö on oleellinen osa suomalaista turvaverkkoa. Järjestöt haluavat olla yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa vahvistamassa kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri palveluntarjoajien kesken, pitkäjänteistä kumppanuutta ja myös järjestörahoitusta.
Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan mielenterveyden suunta. Oikeilla toimilla kriisi voidaan ratkaista.
Minna Riitahaara
toiminnanjohtaja
MIELI Lounais-Suomen mielenterveys ry Turun kriisikeskus
