Verovähennysoikeus kannustaisi kansalaisia lahjoittamaan yhteiseen hyvään
Nykyisen hallituksen aikana koetut vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeukselliset. Niin suurissa globaaleissa kriiseissä kuin kansalaisten tavallisessa arjessa on suomalaisilla järjestöillä ja säätiöillä merkittävä ja monitahoinen rooli.
Vuoden 2024 alussa siirrytään uuteen malliin yhteiseksi hyväksi toimivien yhteisöjen valtionrahoituksessa. Tuoreen selvityksen mukaan noin puolet päättäjistä uskoo julkisen rahoituksen tämän seurauksena vähenevän ja yksityisen rahoituksen merkityksen kasvavan. Yksityistä rahoitusta ovat varainhankinnan kautta kerätyt varat kuten lahjoitukset, jäsenmaksut ja arpajaistuotot.
Erityisesti viime keväänä yksityishenkilöiden hyväntekeväisyyteen antama tuki kasvoi huomattavasti. Lahjoittamisesta hyötyy koko yhteiskunta monin tavoin, ja siksi valtion kannattaisi kannustaa lahjoittamiseen ja vahvistaa suomalaista lahjoittamisen kulttuuria.
Nykyisessä talousnäkymässä ja valtionrahoituksen tiukentuessa päättäjiltä edellytetään toimia, joilla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan rahoituspohjaa. Selvityksen mukaan valtaosa päättäjistä katsoo valtiovallan roolin melko tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Puolet vastanneista piti lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista tarpeellisena.
Pitkällä aikavälillä laajempi verovähennysoikeus voi vähentää niin sosiaalialan yksityisten toimijoiden, luovien alojen tekijöiden kuin muun kansalaistoiminnan riippuvuutta valtionrahoituksesta.
Suomen nykyinen lahjoitusten verovähennysmalli on yksi Euroopan suppeimmista. Suomalaisten suosimat lahjoituskohteet kuten liikunta ja urheilu, luonnonsuojelu sekä moninainen humanitaarinen apu jäävät vähennysoikeuden ulkopuolelle. Lisäksi verovähennysoikeus on suunnattu lähinnä yrityksille, sillä yksityishenkilöiden verovähennysoikeus koskee vain lahjoituksia yliopistoille.
Verokäytäntömme laahaavat siis auttamatta muiden maiden perässä niin lahjoituksen antajien kuin saajien näkökulmasta. Nyt olisi aika kuunnella lahjoittajien näkemyksiä ja laajentaa verovähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko vastaamaan tätä päivää.
Yksinkertaisimmin verovähennysoikeus voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia yhteisöjä, joita viranomainen hallinnoi ja valvoo jo nyt. Muista maista saatujen kokemusten perusteella yksityishenkilöiden verovähennysoikeus lisää yhteiseksi hyväksi annettuja lahjoituksia merkittävästi.
Verovähennyskäytännön uudistus olisi tärkeä viesti suomalaisille: se konkretisoisi päättäjien arvostuksen järjestötyölle ja kannustaisi kansalaisia tukemaan yhteiskunnallemme merkityksellistä työtä. Ilman elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa jäävät monet ihmiset auttamatta, palvelut saamatta ja hyvä elämä yhdenvertaisesti saavuttamatta.
Taina Susiluoto
toimitusjohtaja, Suomen Olympiakomitea ry
Liisa Suvikumpu
toimitusjohtaja, Säätiöt ja rahastot ry
Pia Tornikoski
pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry