Lukijoilta

Verovähennysoikeus kannustaisi kansalaisia lahjoittamaan yhteiseen hyvään

Nykyisen hallituksen aikana koetut vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeukselliset. Niin suurissa globaaleissa kriiseissä kuin kansalaisten tavallisessa arjessa on suomalaisilla järjestöillä ja säätiöillä merkittävä ja monitahoinen rooli.

Vuoden 2024 alussa siirrytään uuteen malliin yhteiseksi hyväksi toimivien yhteisöjen valtionrahoituksessa. Tuoreen selvityksen mukaan noin puolet päättäjistä uskoo julkisen rahoituksen tämän seurauksena vähenevän ja yksityisen rahoituksen merkityksen kasvavan. Yksityistä rahoitusta ovat varainhankinnan kautta kerätyt varat kuten lahjoitukset, jäsenmaksut ja arpajaistuotot.

Erityisesti viime keväänä yksityishenkilöiden hyväntekeväisyyteen antama tuki kasvoi huomattavasti. Lahjoittamisesta hyötyy koko yhteiskunta monin tavoin, ja siksi valtion kannattaisi kannustaa lahjoittamiseen ja vahvistaa suomalaista lahjoittamisen kulttuuria.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nykyisessä talousnäkymässä ja valtionrahoituksen tiukentuessa päättäjiltä edellytetään toimia, joilla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan rahoituspohjaa. Selvityksen mukaan valtaosa päättäjistä katsoo valtiovallan roolin melko tärkeäksi kansalaisaktiivisuuden ja lahjoitusinnon lisäämisessä. Puolet vastanneista piti lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista tarpeellisena.

Pitkällä aikavälillä laajempi verovähennysoikeus voi vähentää niin sosiaalialan yksityisten toimijoiden, luovien alojen tekijöiden kuin muun kansalaistoiminnan riippuvuutta valtionrahoituksesta.

Suomen nykyinen lahjoitusten verovähennysmalli on yksi Euroopan suppeimmista. Suomalaisten suosimat lahjoituskohteet kuten liikunta ja urheilu, luonnonsuojelu sekä moninainen humanitaarinen apu jäävät vähennysoikeuden ulkopuolelle. Lisäksi verovähennysoikeus on suunnattu lähinnä yrityksille, sillä yksityishenkilöiden verovähennysoikeus koskee vain lahjoituksia yliopistoille.

Verokäytäntömme laahaavat siis auttamatta muiden maiden perässä niin lahjoituksen antajien kuin saajien näkökulmasta. Nyt olisi aika kuunnella lahjoittajien näkemyksiä ja laajentaa verovähennyskelpoisten lahjoitusten saajajoukko vastaamaan tätä päivää.

Yksinkertaisimmin verovähennysoikeus voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia yhteisöjä, joita viranomainen hallinnoi ja valvoo jo nyt. Muista maista saatujen kokemusten perusteella yksityishenkilöiden verovähennysoikeus lisää yhteiseksi hyväksi annettuja lahjoituksia merkittävästi.

Verovähennyskäytännön uudistus olisi tärkeä viesti suomalaisille: se konkretisoisi päättäjien arvostuksen järjestötyölle ja kannustaisi kansalaisia tukemaan yhteiskunnallemme merkityksellistä työtä. Ilman elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa jäävät monet ihmiset auttamatta, palvelut saamatta ja hyvä elämä yhdenvertaisesti saavuttamatta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Taina Susiluoto

toimitusjohtaja, Suomen Olympiakomitea ry

Liisa Suvikumpu

toimitusjohtaja, Säätiöt ja rahastot ry

Pia Tornikoski

pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry

Tämä viestiketju on suljettu uusilta viesteiltä.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Angus
Juu ja ei
Jos lahjoitukset saa laajasti vähentää veroista, tämä käytännössä merkitsee, että veronmaksaja itse päättää niiltä osin, minne verorahansa haluaa suunnata.

Yleisesti ottaen pitäisin hyvänä, että veronmaksajan ääni kuuluisi paremmin, eli esim. veronmaksaja saisi itse päättää osasta verorahojaan, mihin tarkoitukseen hän haluaisi niitä käytettävän. Rasti ruutuihin veroilmoituksessa?

Kaikkia veroja ei kuitenkaan voi kohdentaa tällä tavalla, koska on paljonkin välttämätöntä ja/tai hyödyllistä, mihin verovaroja on käytettävä, mutta mihin veronmaksajat eivät välttämättä haluaisi veroja suunnata. Isona esimerkkinä kaikkinainen hallinto, jolle tuskin monikaan veroilmoituksessa rastisi haluavansa antaa verojaan, mutta joka on välttämätöntä.

Vaikka lahjoitusvaroin - verovähennyksin tuetuin tai ei - saadaan isojakin varoja ja hyviäkin investointeja, niin kääntöpuolena monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot saavat sitä vähemmän rahaa, mitä isompi osa menee lahjoituksina lahjoittajien valitsemaan kohteeseen. Tämä on nähtävissä mm. USA:ssa. Yhteiskunta ei siellä ole läheskään valmis, mutta ihan merkittävä siivu verovaroja menee verottajan päätösvallan ohi lahjoituksiin. Tämä näkyy sitten mm. koululaitoksessa ja sosiaaliturvassa. (Ongelmat eivät tietenkään johdu pelkästään lahjoituspolitiikasta.)

Lahjoittaminen on kuitenkin jaloa ja tärkeää Suomessakin. Ongelmien välttämiseksi mielestäni pitäisi löytää kompromissi rajoittamattoman ja hyvin rajallisen verovähennysoikeuden väliltä. Esim. vähentää saisi puolet (tai 1/3, tai 2/3) hyväksyttyihin kohteisiin lahjotetuista varoista, puolet (tai 1/3) tuloistaan tai olisi jokin verovapaa vuosivähennysraja. Tai näiden yhdistelmä - vuosiraja, jonka jälkeen saisi vähentää vain osan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Juu ja ei
”Esim. vähentää saisi puolet (tai 1/3, tai 2/3) hyväksyttyihin kohteisiin lahjotetuista varoista….”

Hyväksyttyihin kohteisiin. Siihen asti varmaan kaikki ovat samaa mieltä, mutta se minkä kukin kokee hyväksyttäväksi onkin sitten oma vääntönsä.

Itselleni tulee tietysti ensimmäiseksi tulee mieleen voittoa tavoittelematon kolmas sektori, johon yleisesti lasketaan mm. yhdistykset ja säätiöt. Vaan kun näitä ja niiden toimintaa syvemmin kaivaa, saattaa paljastua yllättäviä osatekijoitä. Ja ehtymättömiä (kiitos pörssien) aarresampoja.

Entä kuka saisi päättää mitä ne ovat? Eduskunta(ko?) – jonka oletetaan olevan poikkileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta.
Lahjoitan tälläkin hetkellä kolmeen kohteeseen vakituisesti kuukausittain, mutta en ole lainkaan vakuuttunut että eduskunnasta löytyisi tarpeeksi myötätuntoa näille kohteille.
Mielestäni hyväksyttävään toimintaan pitäisi liittää muitakin määritelmiä kuin vain voittoa tavoittelematon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Juu ja ei
Angus: "Vaikka lahjoitusvaroin - verovähennyksin tuetuin tai ei - saadaan isojakin varoja ja hyviäkin investointeja, niin kääntöpuolena monet tärkeät yhteiskunnan toiminnot saavat sitä vähemmän rahaa, mitä isompi osa menee lahjoituksina lahjoittajien valitsemaan kohteeseen. Tämä on nähtävissä mm. USA:ssa."

Olen pitkään seurannut tätä palstaa ja ajoittain myös tarkistanut taustoja. Tulokset ovat aika hämmentäviä.
USA:ssa on verolakien mukaisesti kategoriaan 501 (c) (3) luokiteltuja
hyväntekeväisyysjärjestöjä, joille tehdyt lahjoitukset voi vähentää.
Mutta kas kummaa, osa noista järjestöistä ei rajoitakaan toimintaansa USA:han vaan toimivat maailmankaajuisesti. Ja kas kummaa, niiden toiminta näkyy myös täällä keskustelupalstalla. Aiemmin tuli usein aineistoa yhdistykseltä jonka nimensä mukaan pitäisi tutkia Lähi-Idän mediaa. Viimeksi on näkynyt kirjoituksia jonka aineisto on peräisin kristittyjen vainoja seuraavalta järjestöltä.
Molemmilla järjestöillä on useiden miljoonien budjetit, eivätkä taida kyllä mitenkään hyödyttää USA:ta itseään vaan ne tekevät kansainvälistä asennemuokkausta.

Eli kyse on asiasta jossa pitää olla hyvin tarkkana jos Suomessa lähdetään lakeja muokkaamaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä
Ilmoitus näkyy vain keskusteluiden moderaattoreille, eikä sitä tulla julkaisemaan.

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.