Uskonnonvapaus vaatii rinnalleen uskontolukutaitoa
Uskonnonvapauslaki täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Vapaus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa on mahdollistanut sen, että Suomi on nykyään moniuskontoinen yhteiskunta.
Moniuskontoinen yhteiskunta vaatii rinnalleen uskontolukutaitoa, mikä tarkoittaa kykyä ymmärtää erilaisia uskontoja ja uskontoon liittyviä ilmiöitä. Jos ymmärrys uskonnoista ja niihin liittyvistä ilmiöistä on pinnallista, ennakkoluulot voivat määrittää suhtautumista itselle vieraan uskonnon edustajaan. Tämä taas voi johtaa jännitteisiin ihmisten välillä.
Osana uskontolukutaitoa tarvitaankin myös keskustelu- eli dialogitaitoja. Näihin taitoihin kuuluu oman perinteen ymmärtäminen, kyky kertoa rakentavasti omasta perinteestä sekä kyky kuunnella toista kunnioittavasti. Arvostavassa dialogissa ei lisäänny vain ymmärrys. Se synnyttää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Uskontolukutaito ja siihen liittyvät dialogitaidot lisäävätkin ihmisten keskinäistä luottamusta sekä vahvistavat yhteiskunnan vakautta ja siten edistävät myös yhteiskuntarauhaa.
Kaikkien taitojen tavoin myös uskonnonluku- ja dialogitaitoja pitää harjoitella. Kodin lisäksi varhaiskasvatuksella ja koululla on tässä tärkeä rooli. Yhteisen luottamuksen ja yhteiskunnan vakauden vuoksi onkin tärkeää, että tuleva hallitus sitoutuu koulujen uskonnonopetuksen sekä uskontoluku- ja dialogitaitojen kehittämiseen ja vahvistamiseen.
Tuomas Vaura
TT, seurakuntapastori
Turun tuomiokirkkoseurakunta
