Tänä vuonna poistotekstiilien erilliskeräys on laajentunut kunnallisten jäteyhtiöiden kautta kattamaan koko Suomen. Muualla EU-alueella erilliskeräys alkaa viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Hätäilikö Suomi tekstiilikeräyksen kanssa? Järjestelmätason muutosta on syytä edistää viimeistään nyt.
Poistotekstiilien kierrätys on vain yksi osa laajaa EU-sääntelyä, jolla luodaan kestävämpää ja kilpailukykyisempää tekstiilialaa. Uusi sääntely tulee vaikuttamaan yritysten ja kuluttajien toimintaan hyvinkin pian, sillä komissio tavoittelee, että kaikki EU:ssa myytävät tuotteet ovat kestäviä, korjattavissa, kierrätettävissä ja valmistettu pitkälti kierrätetyistä kuiduista jo vuonna 2030. Tämä tarkoittaa, että kierrätettyjen tekstiilikuitujen kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti.
Globaalisti on arvioitu, että vain 1 prosentti kaikesta tekstiilijätteestä kierrätetään. Tällaisessa toimintaympäristössä suomalaisten yritysten kannattaa olla etujoukoissa ratkaisemassa maailmanlaajuista ongelmaa ja tehdä siitä kestävästi kannattavaa liiketoimintaa. Hidastelu nyt voi muuttua valtavaksi kiireeksi myöhemmin.
Kiertotalous avaa uusia ovia monenlaisille toimijoille, jotka eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita.
Tekstiilien kierrätyksestä puhuttaessa valitettavan usein unohtuu, että poistotekstiili on arvokasta raaka-ainetta. Sitä voidaan esimerkiksi jalostaa innovatiiviseksi raaka-aineeksi monelle eri teollisuuden alalle. Ja koska jatkojalostaminen nostaa tuotteen arvoa, se kannattaa tehdä meillä Suomessa sen sijaan, että se tehtäisiin ulkomailla.
Kierrätystekstiilien käsittely vaatii uudenlaista infrastruktuuria. Suomessa on jo nyt useita alan edelläkävijäyrityksiä, esimerkiksi Dafecor, Rester, Lounais-Suomen Jätehuolto. Samaan aikaan kotimaiset kuituinnovaatiot revitään käsistä maailmalle. Sekä ekologisten tekstiilikuitujen että kierrätyskuitujen ympärille on jo nyt rakentunut liiketoimintaa, joka tulee kehittymään sen mukaan, kun tekstiilikierrätyksestä saatuja oppeja hyödynnetään.
Kiertotalous on kuitenkin paljon muutakin kuin kierrätystä. Se on talouden toimintamalli, johon kuuluu muun muassa materiaalin tehokas hyödyntäminen tuotesuunnittelussa, tuotteen elinkaarta pidentävät korjaus- ja huoltopalvelut sekä tuotteiden uudelleenkäytön edistäminen esimerkiksi second hand -kaupan avulla. Näillä kaikilla osa-alueilla on globaalisti miljardien kasvavat markkinat.
Kiertotalous avaa siis uusia ovia monenlaisille toimijoille, jotka eivät ole keskenään kilpailijoita, vaan yhteistyökumppaneita. Kiertotaloudessa jokaiselle toimijalle on paikkansa.
Meillä Suomessa on tällä hetkellä erinomainen asema hyödyntää vahvuuksiamme kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Se vaatii kuitenkin sitä, että tuleva EU-sääntely pannaan toimeen johdonmukaisesti ja ennakoitavasti, jotta kiertotaloutta edistävät investoinnit, ideat ja ratkaisut saadaan vietyä nopeasti käytäntöön.
Emilia Gädda
johtava vastuullisuusasiantuntija
Suomen Tekstiili & Muoti ry
