Maatalouden investointeja edistetään tasapuolisesti koko maassa
Turun Sanomat uutisoi tiistaina 14.3. maatalouden investointitukiin liittyvästä Valtioneuvoston asetuksesta ja sen vaikutuksesta Varsinais-Suomen tiloihin.
Kuten uutisessa todetaan, tietää uudistus joitakin muutoksia tukikohteisiin, -ehtoihin ja -tasoihin.
Ymmärrän hyvin, että asetus herättää vastustusta siellä, missä tuen taso laskee. Toisaalta uusi järjestelmä tarjoaa monelle tilalle myös eteläisen Suomen AB-alueella aiempaa korkeamman tukitason. Näin on esimerkiksi aurinkoenergiainvestoinneissa.
Asiaa valmisteltiin usean vuoden ajan sidosryhmien kanssa osana EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Yhteisen maatalouspolitiikan keskeisiä, tärkeitä tavoitteita seuraaville neljälle vuodelle on muun muassa varmistaa maanviljelijöille kohtuulliset tulot ja parantaa maanviljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ottaen huomioon ilmastotoimet ja ympäristö.
On hyvä huomata, että yleisesti ottaen tukitaso on noussut verrattuna aiempaan rahoituskauteen. Lisäksi tukea on laajennettu muun muassa maatalouden energiainvestoinneissa ja myös niissä investoinneissa, jotka edistävät ympäristön tilaa, kestävää tuotantoa ja eläinten hyvinvointia.
Turun Sanomat kirjoitti, että Varsinais-Suomen nautatilojen investointituki alenee. Uutisesta kuitenkin puuttui yksi olennainen tieto: Tukitasoihin on vielä mahdollisuus tehdä korotuksia. Tämä johtuu siitä, että asetuksen yhteydessä hyväksyttiin valtioneuvoston lausuma liittyen juuri Etelä-Suomen AB-tukialueen nautakarjainvestointeihin. Lausumaan on kirjattu, että valtioneuvosto pitää tärkeänä selvittää, pitäisikö Etelä-Suomen nautakarjatalousinvestointien tukea esittää korotettavaksi viidellä prosenttiyksiköllä.
On itsestään selvää, että koko Suomen maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuudesta, huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta on jatkossakin pidettävä huolta tasapainoisesti koko maassa.
Antti Kurvinen
maa- ja metsätalousministeri (kesk)
