Lukijoilta

Rakennusten lämmöneristäminen säästää energiaa ja euroja

Suomalaisessa energiakeskustelussa rakennusten eristäminen on jäänyt sivuosaan, vaikka rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta. Rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat noin 30 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä.

Niin energian säästämisen kuin ympäristön näkökulmasta rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on järkevä keino, koska eristäminen vähentää kulutusta ja käyttökustannuksia merkittävästi.

Säästön ohella eristämisellä on myönteisiä vaikutuksia asumisviihtymiseen. Laadukkaasti toteutettu eristys luo turvallisen perustan asumiselle, koska se parantaa sisäilmaa ja mahdollistaa tasaisen lämpötilan ympäri vuoden.

Energiankulutus hyvin eristetyissä rakennuksissa on arvioiden mukaan lähes 30 prosenttia pienempi kuin vastaavassa minimitason täyttävässä rakennuksessa. Tämä tarkoittaa vastaavasti yli 10 prosenttia pienempää elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hiilidioksidipäästöjen takaisinmaksuaika on esimerkiksi ikkunaremontilla 5–12 vuotta, lisäeristyksellä 2–3 vuotta ja ulkovaipparemontilla 3–6 vuotta. Säästö riippuu monesta eri asiasta, kuten esimerkiksi rakennuksen sijainnista, lämmöneristyksen ja ikkunoiden määrästä.

Pientaloissa säästö näkyy suoraan lämmityskuluissa varsinkin, jos kyseessä on sähkölämmitteinen talo. Lisäeristys yhdistettynä oikein mitoitettuun talotekniikkaan tuo merkittäviä säästöjä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Jotta Suomessa varmistetaan myönteinen kehitys rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, pitäisi ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä päivittää EPBD:n asettamien tavoitteiden mukaisiksi. Asetuksen rakennusosakohtaiset suositukset tulee asettaa pakollisiksi minimivaatimuksiksi vuodesta 2024 alkaen.

Halvan energian aika näyttää olevan nyt ohi, joten kaikki ratkaisut on syytä ottaa käyttöön. Helpoin, vakain ja pitkäikäisin ratkaisu on rakenteiden parempi lämmöneristys (Energy first -periaate).

Peter Lind

Rakennustuoteteollisuus RTT, Eristeteollisuus

Tämä viestiketju on suljettu uusilta viesteiltä.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
vexi
Jotenko: Keski-Euroopassa 99% rakennuksista remonttiin?
Englanti ei enää ole EU:n jäsen, joten säästyy näiltä uhkauksilta, mutta siellä ja vaikkapa Rankassa rakennukset on perinteisesti toteutettu latomalla tiiliä taikka harkkoja maanpinnan päälle, ilman minkäänlaisia lämpöeristyksiä. Vuosien varrella seiniin syntyy halkemia sokkelien puuttuessa, Ja ikkunat ovat yksilasisia. Jos on takka, siitä johtaa suora avara putki suoraan taivaalle. Niinpä sikälaisissä taloissa vuotuinen lämmitysenergiantarve on jopa isompi kuin vastaavassa suomalaisessa talossa, vaikka vuoden keskilämpö on paljon meikäläistä korkeampi. Niin ollen ei tuntusi olevan mitään perusteita, jos ja kun siis tullaan tutkimaan jokaisen EUssa olevan talon energaitehokkuus, pakottaa suomalaisia taloja energiaremonttiin; On mainittu saneerauksen tulevan koskemaan jopa puolta niistä, Keski-Euroopassa sitä vasta lämpöä lykätään harakoille!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Joo
Ilman muuta pitää eristää lisää, muuten ei eristeteollisuudella kauppa käy, heh hee.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Julle
Kirveelle riittää töitä . Ei ole helppoa🤔
Hyvä lämmöneristys on itsestään selvyys jota ei ole edes tarvis korostaa, Mutta mutta, asia ei ole mustavalkoinen. Sain olla viisasten miesten seminaarissa, eli nesteen asemalla äijäporukassa kaffeella. Jo eläköitynyt rakennusmestari väänsi rautalangasta meille ymmärtämättömille miksi rakennukset homehtuu. Mestarin mukaan pitää ymmärtää kastepisteen lainalaisuudet. Kun ulko- ja sisäseinän lämpötilaero on talvella jopa 50 astetta kosteutta muodostuu seinän rakenteisiin. ”Viisaat insinöörit” eristävät rakennuksen niin hyvin, ettei kondessivesi pääse haihtumaan pois. Tämä lahottaa rakenteet. Luulen, että tuhansien kosteuden tuhoamien rakennusten syyllinen on koko rakennusala, alkaen virkamiesten laatimista ohjeista jotka eivät huomio tuuletuksen ja em kastepisteen merkitystä. Toisessa ääripäässä on mies ja kirves jota tekee sutta ja sekundaa. Töitä riittää!!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Hmm
En nyt suorastaan vastusta rakennusten lisäeristämistä, vaikka tuntuu, että rakennusten energiatehokkuutta pyritään kiristämään loputtomiin ja mikään ei lopulta riitä. Ihmettelen, miltä näyttää tulevaisuuden (ainoa hyväksytty) ääritiivis ja -eristetty talo. En taida halua olla näkemässä.

Enkä vastusta, vaikka vuosisadat ellei -tuhannet Suomessakin on rakennettu perinteisesti, useimmiten saatu torppa lämpimäksi ja sisäilmaakin on voinut hengittää. Jotkut väittävät, että jopa paremmin kuin nykyään. Ja oli sitten energiatehokasta tai ei, itsepä talon omistaja energiakulunsa maksoi. Nythän jokainen on vastuussa joka teostaan koko maailmalle, kyllä minä sen ymmärrän.

Enkä vastusta, vaikka ylitiiviyden ongelmia puretaan tänä päivänä kaikkialla Suomessa pikavauhtia.

Mutta ihmettelen kyllä lausuntoa, että "eristys luo turvallisen perustan asumiselle, koska se parantaa sisäilmaa". Ymmärrän, että sisäilma voi olla hyvää, VAIKKA rakennettaisiin tiiviisti ja runsaalla eristyksellä. Mutta miten eristys ja tiiviys parantaa sisäilmaa? Onko oletus, että sisäilman suurimmat haitat tulevat ulkoilmasta, joten mitä vähemmän ulkoilmaa, sen parempi sisäilma? Tämä on minulle uusi oppi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
HeKo
Vast: Hmm
Samaa ihmettelen. Lisäksi kun kun muistaa kaksi asiaa eli lämpö nousee ylöspäin ja vesi menee alaspäin niin remppa on jo puoliksi onnistunut.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.