Lukijoilta

Yritykset ovat tyytyväisiä tekniikan alan ammatilliseen koulutukseen – valmistuneista kuitenkin vain 55 prosenttia työllistyy

KALLE LYDMAN
Valmistuneiden tekniikan ammattilaisten työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin on tartuttava, sanovat kirjoittajat. Kuvituskuva.
Valmistuneiden tekniikan ammattilaisten työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin on tartuttava, sanovat kirjoittajat. Kuvituskuva.

Teknologiateollisuus ja meriteollisuus ovat merkittäviä toimialoja Varsinais-Suomessa. Toimialat vastaavat yli 50 prosentista alueen vientituloista ja työllistävät suoraan noin 35 000 henkilöä.

Vaikka toimialojen uusien henkilöiden rekrytointi painottuukin yhä enemmän korkeakoulutettuun henkilöstöön, ammatillisten osaajien saatavuus on edelleen kriittistä. Toimialoille palkataan vuosittain noin 600–700 henkilöä työntekijätehtäviin.

Olikin hienoa huomata, että Turun Sanomat huomioi 6.3. asian, vieläpä samana päivänä, kun Teknologiateollisuus ry julkaisi laajan selvityksen ammatillisen koulutuksen tilanteesta.

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaaminen vastaa hyvin tai melko hyvin yritysten tarpeisiin. Teknologiateollisuuden teettämässä selvityksessä tätä mieltä oli 81 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös opiskelijat ovat selvityksen mukaan tyytyväisiä koulutuksen heille tuottamaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Opetuksen ja ohjauksen onnistumista tarkasteltiin annettujen opiskelija- ja työelämäpalautteiden sekä koulutuksen järjestäjille tehdyn kyselyn perusteella. Varsinais-Suomen tulokset noudattelivat maan keskiarvoa.

Koulutuksen kyvyssä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on kuitenkin yhä parantamisen varaa, ja liian suuri osa on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista vain 55 prosenttia on työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.

Samaan aikaan teknologiateollisuudessa on valtava pula osaajista, joten näin suuren kohtaanto-ongelman syyt on selvitettävä välittömästi. Vaikka palaute koulutuksesta on hyvää, näyttää kuitenkin siltä, ettei koulutuksessa onnistuta riittävän hyvin tavoitteessa, jonka tehtävänä on tuottaa valmistuneille töitä ja yrityksille osaavaa työvoimaa. 

Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Eero Manninen totesi selvitystä julkistettaessa, että työttömäksi jää aivan liian moni. Koulutuksesta tulee saada sellainen osaaminen, että sillä pärjää nykypäivän työelämässä, kun itsellä on halu työllistyä. On inhimillisestikin väärin, että käyt koulut mutta et pysty työllistymään. Tarvitsemme jokaisen valmistuneen töihin, joten työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin on puututtava.

Koulutuksen kyvyssä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on yhä parantamisen varaa, ja liian suuri osa on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.

Koulutuksen kykyä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin on parannettava, ja opettajien mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen vahvistettava. Peruskoulussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen ja kädentaitoihin. Koulutuksen työelämäyhteistyötä on tiivistettävä nykyisestä, ja siihen on osoitettava riittävä resurssit.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On myös välttämätöntä varmistaa, että opiskelijat saavat riittävästi opetusta ja ohjausta niin oppilaitoksissa, työpaikoilla kuin digitaalisilla oppimisalustoilla. Yritykset ovat valmiita osallistumaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun toteuttamiseen nykyistä laajemminkin, mutta ne edellyttävät, että opiskelijoilla on sen kannalta riittävät perustaidot ja että oppilaitoksilta saadaan riittävästi tukea työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseen.

Teknologiateollisuus ry ja Meriteollisuus ry katsovat, että ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tulee kehittää kaikilla aloilla vastaamaan paremmin työelämän tarvetta ja osaajatarpeiden muutoksia. Opettajien työelämäosaamista on lisättävä ja opettajapulaa helpotettava lisäämällä yhteistyötä teollisuuden ammattilaisten kanssa. Tutkintoja on kehitettävä vastaamaan muuttuviin osaajatarpeisiin.

Valmistuneiden tekniikan ammattilaisten työttömyyden syyt on selvitettävä ja juurisyihin on tartuttava.

Peruskoulun tulee tarjota ammatillisen koulutuksen aloittaville riittävät perusvalmiudet, ja kasvavan maahanmuuttajaväestön tarpeet ammatillisessa koulutuksessa on tunnistettava.

Osa ehdotetuista toimenpiteistä vaatii valtiovallan päätöksiä, jotka toivottavasti näkyvät myös tulevassa hallitusohjelmassa. Paljon toki pystytään koulutusta kehittämään myös alueellisesti oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä.

Anu Lääveri

aluepäällikkö

Teknologiateollisuus ry

Teppo Virta

vt. toimitusjohtaja

Meriteollisuus ry

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tämä viestiketju on suljettu uusilta viesteiltä.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Mankala
Onko työvoimapulaa oikeasti olemassa?
Vai onko kyse siitä, että tarjotulla palkkatasolla ei löydy osaajia? Työnantajat voisivat tehdä palkkakokeilun, jolla selvitettäisiin paljonko työvoimapula helpottuisi, jos palkkaa maksetaan 20 % enemmän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Onko työvoimapulaa oikeasti olemassa?
Niinpä! esitetty tieto, että 55 % koulutetuista työllistyy (nopeasti) alalla, jolla on "huutava työvoimapula", kertoo todellakin tiivistetysti sen, mikä varsinainen ongelma on.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Justus
Vast: Onko työvoimapulaa oikeasti olemassa?
Voi myös sanoa,että olemme siirtyneet vähitellen työläiskansasta herrakansaan.
-Jos otetaan vertailukohteeksi vaikka 1970 -luku jolloin turussakin oli tuhansittain teollisuustyöntekijöitä usealla eri toimialalla.
-Otetaan esimerkiksi vaikkapa Kestilä : Se työllisti satoja ,pääosin naisia.Palkka ei ollut ihmeellinen vaikka työtahti oli kova. Jollain urakkapalkalla sai ehkä jotain ylimääräistä.
-Palkka oli pieni,mutta riittävä että sai katon päänsä päälle,ruokaa,vaatteita + muut perustarpeet joskaan ei juuri mitään muuta.Tosin muutoinkin silloin elettiin vaatimattomasti noin yleisesti.
Kysymys kuuluukin että lähtisikö tämän päivän äidit,vaimot ,siskot, ja tyttäret vastaavilla työehdoilla tehtaaseen,kun saman saa kotona maatessa?-Saman kysymyksen voi toki esittää miespuolisille.
- Oikeasti meillä pitäisi olla täystyöllisyys päällä, jota nykyisen yhteiskunnan rippeet edes jonkin aikaa pystytään pitämään.
-Näin emme kuitenkaan toimi vaan " jakamattoman ihmisarvon ", oikeuksien ja vapauksiin vedoten jatkamme kunnes kupla räjähtää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Onko työvoimapulaa oikeasti olemassa?
"lähtisikö tämän päivän äidit,vaimot ,siskot, ja tyttäret vastaavilla työehdoilla tehtaaseen". Miksi sukupuolittaa? Lähtisivätkö tämän päivän miehet vaikkapa talvella tukkisavottaan silloisilla työehdoilla (pitkät päivät 6 pv/viikko, huonot liksat paitsi ehkä muutamalla tekijämiehellä), kun saman saa nykyään "kotona maatessa"? Lähtisivätkö tämän päivän miehet työllistämistöihin ojaa kaivamaan samoin paskaehdoilla ja minimipalkalla tai alle sen?

Maailma muuttuu, Justukseni.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Onko työvoimapulaa oikeasti olemassa?
Angus (klo 14.02): Justus kysyikin, ”-Saman kysymyksen voi toki esittää miespuolisille.”
En ymmärrä vastakkainasettelua Justus <–> Angus.

Voin satavarmasti puhua vain siitä jonka olen itse nähnyt ja kokenut, mutta 60-luvulla jolloin itse olin lapsi ja nuori, perheellämme oli pientila, jossa 2-3 lypsävää ja selvääkin selvempi ettei se tulo yksin elättänyt kasvaa perhettä. Isäpuoleni (halusi tai ei) oli joka talvi kodin ulkopuolisissa töissä, milloin metsissä, milloin voimalaitostyömailla, milloin missäkin.
Silloin ei kysytty, haluaako mennä töihin vai eikö. Töihin oli pakko mennä jos halusi perheensä (tai itsensä) elättää, kuten Kestilän naisetkin.

Lähtisikö kukaan, tai kovin moni nykyihmisistä tukkisavottaan (eivät edes tiedä mitä se on), tai yleensäkään yhtään minnekään missä ei ole nykyajan mukavuuksia ja toimivia internetyhteyksiä ja ”mukiinmenevää” palkkaa?
– Eivät. On helpompi istua ruudun edessä kotona….
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Rusinoita pullista ja muita satuja
” Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista vain 55 prosenttia on työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen…. ..Samaan aikaan teknologiateollisuudessa on valtava pula osaajista, joten näin suuren kohtaanto-ongelman syyt on selvitettävä välittömästi.”

Yhtäällä valitetaan että suuri(n) osa opetusta on paikalla ollen tapahtuvaa ”etäopetusta” ts. että hitsausta tai kulmaliitoksia opetetaan tietokoneella ja toisaalta kuuluu että työpaikkailmoituksissa haetaan kuuta taivaalta vaikka työt tehdään maassa.
Siinä ne kohtaanto-ongelmat.

Jospa teollisuus keskustelisi suoraan kouluttavien tahojen kanssa ja ilmaisisi että he haluavat valmiita työntekijöitä, ei raakileita. Toisaalla tulee mieleen autokouluinssini joka sanoi että: Se, että saat ajokortin ei tarkoita sitä että osaat ajaa – vaan sitä, että sinulla on oikeus harjoitella ajamista ilman opettajaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ilkka Reinne
Panostusta positiivisiin toimenpiteisiin
Hyvä että tekniikan alan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osaamista ja koulutusta tuodaan esiin työnantaja tahojen edustavien toimesta.
Perinteisen "morkkaamisuutisoinnin" sijaan yhtiskunta voisi tukea juuri opinnoista valmistuneen palkkaamista yrityksissä sekä varmistaa sekä ammatillisen koulutuksen että sitä edeltävien koulutusten resurssit, jotta erilaisen pohjan omaavat oppijat saisivat riittävän määrän tukea opintojensa suorittamiseen ja riittävän tietopohjan saavuttamiseen samanaikaisesti huomioiden seuraavan opintoasteen ja työmarkkinoiden asettamat vaatimukset!
Samanaikaisesti työvoimaa palkkaavien yritysten pitäisi miettiä miksi he panostavat tahoihin jotka tarjoavat ensisijaisesti siirtotyövoimaa alan tehtäviin.
Työllistämällä ammatillisesta koulutuksesta valmistuneen ja panostamalla opastukseen ja yrityksen sisäisiin koulutuksiin lähialueelta työllistynyt on huomattavasti helpompi sitouttaa yrityksen toimintaan ja varmistaa yrityksessä osaaan henkilöstön säilyminen jatkossakin!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Suomalaisia työnhakijoita pitää suosia työnhaussa
"Tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista vain 55 prosenttia on työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen."
- Ottaen huomioon, kuinka paljon Suomessa puhutaan työvoimapulasta, kuvittelisi tuon luvun olevan lähellä nollaa. Olen samaa mieltä siitä, että syyt huonoon työllistymiseen on selvitettävä. Ammatillisessa koulutuksessa pitäisi nimenomaan ottaa huomioon teollisuuden tarpeet ja olla ajan hermolla siinä, mikä on opetussuunnitelman sisältö. Suomalaisia nuoria pitäisi myös suosia työnhaussa, eikä käyttää ulkomaista työvoimaa, jos tarjolla on suomalaisia työntekijöitä - olkoonkin sitten vähemmän kokeneita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.