Väylähankkeiden suunnitelmia ei pidä päästää vanhentumaan
Maakunnan väyläinvestoinnit ovat todella tärkeitä. Niissä on nyt kummallisiakin piirteitä. Tärkeää hanketta suunnitellaan Väyläviraston varoilla jo toiseen kertaan. Väyläviraston kymmenen vuoden toteutussuunnitelmissa ei hanke kuitenkaan näy.
Vaarallisen ja vanhakantaisen leveäkaistatien Lieto as–Aura suunnitelmat kertaalleen vanhenivat.
Tieosuudelle tulee kuitenkin sekä 9-tien liikenne että Kantatie 41:n liikenne ja liikennemäärät ovat moottoritietasoiset. Nähdyt nokkakolarit ovat olleet pahoja. Leveäkaistateitä ei eteläisestä Suomesta juuri muualta enää löydä.
Väylävirasto saatiin viime vaalikaudella uuteen suunnitteluun. Väylävirasto osoitti suunnitteluun rahat. Nyt suunnitelma on valmis. Suunnitelmat kuitenkin uhkaavat taas vanhentua, kun Väylävirasto ei ole esityksistä huolimatta ottanut sitä ohjelmaansa.
Kolmen ohituskaistaparin suunnitelmat Aura–Loimaa-välille ovat nyt myös valmistumassa. Suunnittelurahat ovat myös olemassa liikennesumpun muodostavalle Auran risteysalueelle.
Pienehköjä parannuksia on kyllä tehty, mutta Varsinais-Suomessa eikä Väylävirastossa ei huomioida riittävästi sitä, että nyt geopoliittinen tilanne nostaa entisestään uloimpaan TEN-T-verkkoon kuuluvan ysiväylän merkitystä. Valtatie 9 ja sitä myötäilevä rautatie ovat Suomen kattavin yhtenäinen poikittaisväylä länsirannikolta Turusta maan itärajalle Niiralaan saakka.
Ysiväylä yhdistää viisi yliopistokaupunkia sekä suuren joukon seutukaupunkeja ja kuntia. Ysiväylä on sekä osa kansainvälistä ja valtakunnallista liikennejärjestelmää että keskeinen osa useiden maakuntien sisäistä liikenneinfraa ja eteläisen Suomen kehityskolmiota.
Ysiväylän vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu ysiväylän vaikutusalueella. Valtatie 9 on merkittävä myös siksi, että se poikkileikkaavana väylänä yhdistää kaikki keskeiset valtakunnalliset pohjois- ja eteläsuuntaiset pääväylät sekä maantieliikenteessä että raideliikenteessä.
Tavaraliikenne kulkee paljon pyörillä, mutta raideliikenteen osalta maakunnan oleellinen tavaraliikenne nyt ja jatkossa kulkee Toijala-radan kautta. Varsinais-Suomessa on isojakin yrityksiä, jotka eivät voisi toimia ilman tätä ratayhteyttä. Raideyhteyden merkitys korostuu geopoliittisen muutoksen takia. Rata voi olla itäisen Suomen lyhyin yhteys Eurooppaan Turun ja Naantalin satamien kautta ja kehittämistä pitää tehdä.
Varsinais-Suomen seuduilla on monia muitakin tärkeitä hankkeita. Väyläinvestoinnit voivat olla kannattavia investointeja. Suomessa on infran rakentamiseen haettava uusiakin välineitä tulevalla vaalikaudella. Olemassa olevien suunnitelmien jämähtäminen tai peräti vanhentuminen ei ole lainkaan järkevää liikennepolitiikkaa.
Olavi Ala-Nissilä
valtiopäiväneuvos, Pro Ysitieyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja
