Rasismi ja syrjintä eivät houkuttele ulkomaisia osaajia Suomeen
Kuvittele tilanne: Olet juuri saapunut uuteen maahan, olet tullut sinne työn perässä tarjoamaan osaamistasi ja työpanostasi sen työmarkkinoilla. Olet täysin uudessa elinympäristössä ja yrität hakea työtä – onhan sinulla ehkä perhekin elätettävänä.
Mitä sinä ajattelisit, jos saamasi vastaanotto olisi, että olet lähtökohtaisesti sosiaaliturvan varassa elävä yhteiskunnan taakka? Jäisitkö sinä Suomeen?
Suomessa on laaja osaaja- ja tekijäpula, joka ei ratkea ilman ulkomaisia osaajia. Tämä on fakta. Vaikka saisimme korjattua koulutusjärjestelmämme haasteet tänään, emme saisi tarvitsemiamme osaajia ja tekijöitä työmarkkinoille vielä vuosiin.
Yrityksemme ovat jo nyt ongelmissa, kun esimerkiksi kovasti kaivattuja tekniikan alan osaajia ei löydy – ja juuri yritykset ovat myös niitä, jotka näitä eri alojen osaajia ja tekijöitä Suomeen haluavat ja tarvitsevat.
Samalla Suomi vanhenee, ja tarvittavia käsiä ei yksinkertaisesti riitä turvaamaan esimerkiksi ikäihmisten palveluja seuraavina vuosina – ei vaikka synnytystalkoot aloitettaisiin heti tänään.
Koska huippuammattilaisia ja moniosaajia ei ole Suomen rajoilla jonoksi asti odottamassa, on jokainen kynnelle kykenevä otettava mukaan työmarkkinoillemme.
Tarvitsemme eri alojen osaajia Suomeen eikä maahan muuttaneiden kokema rasismi ja syrjintä Suomessa varsinaisesti houkuttele lisää ulkomaisia osaajia tänne. Myöskään vahvat stereotypiat tai yleistykset maahanmuuttajien asemasta työmarkkinoilla eivät auta tilannetta.
Jos maahan tulleen ensimmäinen kokemus Suomesta ovat arvostelevat katseet kaduilla tai haukkuminen sosiaalipummiksi televisiossa, kuka tänne haluaa jäädä? Pahansuopien katseiden ja arvostelun sijaan meidän pitäisi kiittää maahan tulleita. Ja tunnistaa paremmin ulkomailta tulleiden osaajien osaaminen ja tukea heitä työelämään kiinni pääsemisessä.
Kaikki työ on arvokasta. Ajatus siitä, että jonkin tietyn alan osaaja tai tekijä ei olisi yhtä tervetullut Suomeen kuin jonkin toisen, on minulle outo. Minulle niin siivoamista, vanhustenhoitoa tai ohjelmointia Suomessa tekevä on yhtä arvokas alansa työntekijä.
Koska huippuammattilaisia ja moniosaajia ei ole Suomen rajoilla jonoksi asti odottamassa, on jokainen kynnelle kykenevä otettava mukaan työmarkkinoillemme. Suomeen tuleviin olisikin syytä suhtautua avoimesti ja ilolla siitä, että he haluavat tulla tarjoamaan työpanoksensa juuri meidän yhteiskuntamme käyttöön.
Miku Kuuskorpi
(sd)
