Koulu on muuttunut – oppilaan tapaa oppia ymmärretään yhä enemmän
Kun Antero Pesonen Kiteeltä (TS mielipiteet 5.3. "Armoviitonen ei palvele ketään – oppilas on jätettävä tarvittaessa luokalleen") oli keskikoulussa, oli opettaja luokan ainoa aikuinen ja kuria sai pitää. Kovalla kurilla villitkin pojat saatiin hiljaisiksi, mutta he eivät oppineet mitään, koska koko keskittyminen meni itsensä pitämisessä hiljaisena.
Nykyään opettajan apuna on koulussa aikamoinen apujoukko. On avustaja, erityisopettaja, pienryhmä, kuraattori, psykologi ja kouluvaarikin. On myös kolmen tuen porras, jolla seurataan kunkin oppilaan kehitystä tai sen puutteita.
Jos oppilas ei opi näistä apujoukoista huolimatta, on mahdollisuus testata oppilaan oppimiskyky. Jos tulokset kertovat jotain sen suuntaista, että oppimisessa on ongelmia, on siihenkin taas monta ratkaisua.
Jokaisella on oma polkunsa kuljettavana. Luokalle jättö ei kuulu enää sille polulle.
On turha muistella menneitä. Koulu on muuttunut ja yhä enemmän ymmärretään oppilaan tapaa oppia. Jokaisella on oma polkunsa kuljettavana. Luokalle jättö ei kuulu enää sille polulle.
Voi vaan miettiä, kuinka monta oppilasta on turhaan jätetty luokalle tietämättömyyden takia.
Maarit Korhonen