Turun kaupungin ja yliopistojen on syytä ottaa tavoitteeksi arkkitehtikoulutuksen saaminen Turkuun
Arkkitehtialalla on ollut työntekijäpula jo vuosia. Suomalaiset toimistot eivät ole saaneet riittävästi työvoimaa vastaamaan kasvavaan kysyntään kotimaassa ja siksi kehittäminen ja kansainvälistyminen on ollut hidasta. Suomessa on 3 300 arkkitehtiä, kun esimerkiksi samankokoisessa Tanskassa on 7 500. Tanskasta onkin tullut viime vuosikymmeninä merkittävä arkkitehtuuriviejä.
Arkkitehtuurin koulutukseen on paljon hakijoita, mutta resursseja kouluttamiseen ei ole riittävästi. Vuonna 2022 Aalto-yliopiston arkkitehtuurin koulutusohjelmaan haki 700 ihmistä, ja sisään otettiin 54.
Eläköitymisen vuoksi kiihtyvä arkkitehtien vaje tulee näkymään niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Konsulttiyritys FCG:n 2022 syksyllä toteuttaman Arkkitehtuurin alan osaaminen ja työvoiman tarve -selvityksen mukaan pelkästään nykyisistä kuntien arkkitehtivakansseista noin 40 prosenttia on tyhjenemässä lähivuosina.
Kunnissa arkkitehtikoulutusta vaaditaan muun muassa kaavoituksessa ja rakennusvalvonnan tehtävissä.
Liian pienellä joukolla tehtävät kaavoitus- ja lupaprosessit tulevat hidastumaan entisestään ja aiheuttamaan merkittäviä ongelmia sekä taloudellisia menetyksiä niin kunnille kuin rakennusalan yrityksillekin. Viivästymisten vaikutukset heijastuvat koko elinkeinoelämään.
Suomeen tarvitaan siis lisää arkkitehtikoulutusta. Nykyisissä koulutuspaikoissa, Aalto-yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Oulun yliopistossa, on koulutuspaikat jo venytetty resursseihin nähden äärimmilleen. Aloittajia on vuosittain noin 150.
Tarvittava koulutuslisäys saataisiin perustamalla uusi arkkitehtuurin opiskelulinja Turun yliopistoon. Uuden opiskelulinjan vuotuinen kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Turun yliopiston tuore, menestyksekkäästi kasvanut teknillinen tiedekunta olisi luonteva sijoituspaikka uudelle arkkitehtikoulutukselle.
Turku on Suomen suurimpien arkkitehtitoimistokeskittymien joukossa ainoa, jossa ei ole alan koulutusta, ja tämä näkyy turkulaistoimistojen työvoiman saannissa. Turussa on myös luontaisesti rakennushistoriallista kerrostuneisuutta, mikä tuo kaupungille historiallista taustaa yhä tärkeämmäksi käyvässä korjausrakentamisessa.
Turussa ja sen lähialueilla on myös merkittäviä, opiskelijavaihtoa sekä muuta aktiivista kansainvälistä toimintaa tukevia rakennuksia, kuten uutta toimintamalliaan rakentava Alvar Aallon Paimion parantola sekä niin ikään kansainvälisesti arvostetut arkkitehtuurikohteet, Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli ja Pekka Pitkäsen Pyhän Ristin kappeli.
Kun poliittinen keskustelu tulevista, Suomen kasvulle ja kehitykselle merkityksellisistä koulutusinvestoinneista etenee, on Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Liiton ja Turun yliopistojen syytä ottaa tavoitteekseen arkkitehtien yliopistotason koulutuksen saaminen Turkuun.
Arkkitehtiala tukee kasvua ja kehitystä kotimaassa, mutta sillä on myös vientipotentiaalia. Arkkitehtikoulutusta kannattaa lisätä ja luontevin uusi koulutuspaikka sille on Turku.
Janne Helin
Arco Architecture Company, Turku
Pia Helin
Ark’Aboa
Sakari Himanen
Hila Arkkitehdit
Veera Rautaheimo
LPR-arkkitehdit
Mikko Lemmetti
LEMMETTI Arkkitehdit
Eero Lundén
Lundén Architecture
Juhana Marttinen
Juhana Marttinen Arkkitehdit
Pekka Mäki
Sigge Arkkitehdit
Pia Sabelström
Sabelström Arkitektkontor
Pekka Vapaavuori
Arkkitehtitoimisto Vapaavuori
