Lukijoilta

Saaristomerellä ja maataloudella on yhdessä voitettavaa

Varsinais-Suomi on maatalousvaltainen maakunta. Täällä on paljon viljatiloja, kasvihuonetuotantoa ja esimerkiksi varhaisperunaa. Kotieläintuotannossa suuri osa sika- ja siipikarjatiloista sekä erityisesti kananmunantuotannosta sijaitsee Varsinais-Suomessa. Tilat ovat maantieteellisesti keskittyneitä ja tilakoot suuria.

Kotieläintuotannon keskittymisen vuoksi lantaa syntyy paljon suhteessa viljeltävään peltopinta-alaan. Ravinteita päätyy yhä enemmän leutojen ja sateisten talvien sekä paikallisten olosuhteiden kuten jyrkkien rinnepeltojen takia vesistöihin. Saaristomereen päätyvästä ravinnekuormasta 87 prosenttia on peräisin maataloudesta.

Konsteja ravinnevalumien ehkäisyyn on käytössä ja tunnistettu paljon. Kotieläinten lannan hyötykäyttö ja kierrätys on yksi potentiaalinen keino parantaa Saaristomeren tilaa, mutta sillä on myös maatalouselinkeinon näkökulmasta positiivisia vaikutuksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kotieläintilojen lannan kierrättäminen kasvitilojen lannoitteeksi olisikin järkevää maatalouspolitiikkaa. Suomessa käytetään vuosittain noin 600 000 tonnia epäorgaanisia lannoitteita. Lannoitteiden markkinat ovat olleet epävakaat ja hinta nousussa keväästä 2022 lähtien. Tuontilannoitteiden kustannuskriisissä kotimaiset kierrätyslannoitemarkkinat lisäisivät alkutuottajien tulonlähteitä ja maataloustuotannon omavaraisuutta.

Suomen hallituksen on tarkoitus tukea kustannuskriisistä kärsiviä viljelijöitä sähkölle ja lannoitteille kohdistettavalla kustannustuella. Kansallisilla tukitoimilla tulisi vauhdittaa kierrätyslannoitemarkkinoiden syntyä.

Kasvitilat ovat kiinnostuneita lannan hyödyntämisestä, mutta mineraalilannoitteet ovat kustannustehokkaampi vaihtoehto kuin orgaanisen lannan käyttö, prosessointi ja kuljetus. Hallituksen valmistelema ravinnekiertotuki biokaasulle on tässä hyvä alku, mutta tarvitsee rinnalle teknologiariippumattoman tukimuodon.

Lannankierron vauhdittamiseen tarvittava alkupanos on pieni suhteessa kansalliseen ja EU:n maataloustukien kokonaisuuteen. Seuraavan hallituksen tuleekin sitoutua Saaristomeri-ohjelman toteuttamiseen, rahoitukseen ja ravinnevalumien vähentämisen esteiden purkamiseen. Myös uudenlaisia vaikuttavuusperusteisia rahoituskonsepteja tulisi pilotoida Saaristomeren ravinteiden poistossa.

Malla Rannikko-Laine

kehittämispäällikkö

Varsinais-Suomen liitto

Tämä viestiketju on suljettu uusilta viesteiltä.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Angus
Öh?
Keksitäänkös tässä nyt vähän niin kuin pyörää uudelleen? Lannan käyttäminen maan ravinnoksi on todellakin ikiaikainen idea! Olen hämmästynyt, ellei sitä ole viime vuosikymmeninä tajuttu käyttää siihen tarkoitukseen. Ympäristöasiat on tietenkin otettava huomioon, mutta ei voi olla mahdotonta hyödyntää lantaa jopa saman tilan puitteissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jallu
Vast: Öh?
Älä turhaan hämmästele, kyllä se lanta on käytetty ja käytetään koko ajan peltojen lannoittamiseen. Joskus joku mutisee jotta sitä levitetään jonnekin liikaa ja iso osa Varsinais-Suomen pelloista joudutaan kuitenkin lannoittamaan keinolannoitteella tuota lantaa kun ei riitä kaikille pelloille.
Jos on uskominen Syken tietoihin että ravinteet tuonne eteläiselle saaristomerelle tulee itämereltä niin onko nuo maatalouden vesiensuojelutoimet sitten melko merkityksettömiä ts turhaa näpertelyä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Siis mitä ???
Saaristomeren tila on heikko. Eteläosissa happea oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna vähemmän ja syvänteissä mitattiin myös Saaristomeren suurimmat ravinnepitoisuudet. Pienentynyt happipitoisuus ja kasvaneet ravinnepitoisuudet johtuvat Syken mukaan Itämeren pääaltaan veden vaikutuksesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.