Turku Energia eläkeläisten lompakolla
Ansiokas artikkeli ”Pientalojen sähköpiina jatkuu” (TS 1.2.) tuo esille sen, missä tilanteessa suuri osa Turun pientaloasukkaista tällä hetkellä on sähkösopimuksiensa kanssa.
Samaistuin kirjoituksessa oman tilanteensa esiin tuovan Hannu Hynnisen kertomukseen. Tarina on kuin omani: käytössä maalämpö, talo on hyvin eristetty, ja silti vuotuinen sähkölasku Turku Energian TPK-sopimushinnoilla tulee olemaan yli 4500 euroa. Vuosi taaksepäin sähkölaskusta selvisi 1300 eurolla.
Sähköä onsäästetty usealla tavalla ja maalämpöpumppu optimoitu, on menty asteita alemmas. Sähkötalkoisiin on siis osallistuttu lämpöä laskemalla ja kulutusta vähentämällä. Kulutuksen aktiivisesta vähentämisestä huolimatta sähkölasku on kasvanut.
Mihin tämä vaikuttaa? No muun muassa siihen, että perushyödyke nimeltä sähkö vie eläkeläisen, mutta yhtä lailla myös lapsiperheen tai yhden hengen talouden nettotuloista suuren osan. Tämän kustan-nuserän lisäksi on huomioitava, että omakotitalossa on muitakin elämisen kuluja.
Miksi en valinnut halvempaa sopimusta? Mikä olisi ollut halvin? Median sitkeä rummutus pelotti kiinteään sähkönhintaan tottunutta.
Lehtijutussa hämmästyttävää on kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtasen kommentti, että kaupunki, Turku Energian omistajana, ei ole valmis luopumaan 20 miljoonan osinkovaateistaan. Kuulemma osingoista luopuminen alentaisi sähkön hintaa vain sentin per kilowattitunti.
Tilanne on kestämätön varsinkin, kun määräaikaisesta sopimuksesta poispääsy muutettiin todella kalliiksi.
Lähtökohta vertailussa on väärä. Kyse on kaikista määräaikaisista ja ylihintaisista sopimuksista. Tarve ei ole siis ”hintojen jyvitys kaikille yksityisasukkaille” eikä tarkoitus olekaan koko osingosta luopuminen. Esitetään vääriä argumentteja asian perusteluna. Kaikilla ei ole tuota ylihinnoiteltua TPK-sopimusta, minkä sopimusehtoja vielä muutettiin irtisanomispykälän osalta todella kalliiksi.
Vielä hämmästyttävämpää on Turku Energian myyntijohtaja Harri Salon toteamus sopimusrikkomuksista. Kyllä neuvotteluvalmiutta on oltava, sillä onhan sopimustilanne olennaisesti muuttunut! Tilanne on kestämätön varsinkin, kun määräaikaisesta sopimuksesta poispääsy muutettiin todella kalliiksi.
Turku Energia tekee joka vuosi yli 300 miljoonan liikevaihdon ja reippaasti yli 33 miljoonan tuloksen eikä edullisia vaihtoehtoja ole kaupunkilaisille tarjota. Yksityisen kotitalouden, lapsiperheen, opiskelijan tai eläkeläisen talouden vertailu pörssiyhtiön talouteen on kestämätön.
Turku Energialla on omaa tuotantoa ja vanhoja alhaisella hinnalla sovittuja futuuriostoja. Nyt on määräaikaisia sopimuksia kuitenkin hinnoiteltu tulevien sähköfutuurien mukaan. Tästä on kohtuullisuus kaukana. Sähköä pitäisi pystyä myymään paikallisesti edullisemmin oman alueen asukkaille – Seinäjoen ja Vaasan mallien mukaan.
Kun energiayhtiön osalta vedotaan hankintakustannusten nousuun, niin samalla logiikalla tulisi yhtiön laskea hintoja, kun hankintakustannukset pienenevät. Muutoin voidaan todeta, että sopimusehto on kohtuuton kuluttajansuojalain 3. luvun 1§ osalta. Asiakkaille tulisi voida tarjota helpotuksia, sillä korkea sähkön hinta on tuottanut ennätyskorkeita tuottoja.
Korjaukseen ja uuteen sopimusharkintaan tulee olla mahdollisuus kohtuullistamisen nimissä ja on saatava kohtuullisuuden rajoissa oleva energian hinnoittelu. Asukkaiden, asiakkaiden tasapuolisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden tulisi olla tavoitteena aina kaupungin omistamassa liiketoiminnassa!
Mitä Turku Energia aikoo tehdä asian suhteen? Mikä on kaupungin omistajaohjauksen rooli asiassa?
Timo Rantanen
eläkeläinen