Työvoimapula vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen – huolehditaan yrityksistä niin ne huolehtivat meistä
Velkaantuva ja ikääntyvä Suomi tarvitsee selkeän suunnanmuutoksen. Meidän on laitettava suu säkkiä myöten ja saatettava taloutemme kestävälle pohjalle. Parhaiten se tapahtuu toimintaympäristössä, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan, työllistämään ja investoimaan. Yritystoiminnan generoimat verot ja maksut kun pitävät hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä ja muodostavat sen rahoituspohjan.
Jos ja näin vaalien alla kun halutaan jakaa yhteistä rahaa, on ensin varmistettava rahoitus. Velkaantumisen rajat alkavat tulla vastaan.
Pula työvoimasta ja osaajista muodostaa tällä hetkellä merkittävimmän yritysten kasvun esteen. Koska väestömme ikääntyy kovaa vauhtia, ongelma ei ole ohi menevä vaan edellyttää toimia.
Kauppakamarit esittävät osaajapulan ratkaisemiseksi seuraavia toimia: osaamisperusteisen maahanmuuton merkittävä lisääminen, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden parantaminen ja riittävien perustaitojen varmistaminen lapsille ja nuorille.
Osaamiseen perustuvan maahanmuuton pitää olla tavoitteellista ja sen määrän on kasvettava merkittävästi, mikäli haluamme varmistaa kilpailukykyisen ja verotuloja generoivan yritystoiminnan säilymisen Suomessa jatkossakin. Oma väkemme ei riitä turvaamaan tulevaisuuden hyvinvointia.
Kilpailu työntekijöistä on kansainvälistä. Sujumattomat oleskelulupaprosessit ovat edelleen ja paljosta puheesta huolimatta keskeinen pullonkaula työvoiman houkuttelemisessa Suomeen. Kotoutumista on kehitettävä ja yrityksiä tuettava ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisessa.
Yritysten tulee kehittää kykyään ottaa vastaan kansainvälisiä työntekijöitä ja esimerkiksi joustaa kielitaitovaatimuksista. Hyviä, jaettavia käytäntöjä ja esimerkkejä toimivista kansainvälisistä työyhteisöistä löytyy täältä Varsinais-Suomestakin ilahduttavan paljon.
Kauppakamarit esittävät osaajapulan ratkaisemiseksi seuraavia toimia: osaamisperusteisen maahanmuuton merkittävä lisääminen, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden parantaminen ja riittävien perustaitojen varmistaminen lapsille ja nuorille.
Ammatillisen koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä tulee edelleenkin tiivistää. Työelämä ja teknologiat kehittyvät sellaisella vauhdilla, että koulutusten sisältöjen ajan tasalla pitäminen edellyttää tiivistä yritysyhteistyötä.
Tutkintojen järjestämislupia tulee myöntää joustavammin – ammatillisilla oppilaitoksilla ei nykyisellään ole riittävästi mahdollisuuksia vastata yritysten ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tämä on osaltaan ollut myötävaikuttamassa siihen huutavaan pulaan osaavista tekijöistä, joka meillä nyt vallitsee.
Lasten ja nuorten osaamistason lasku on noussut esiin useissa tutkimuksissa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursseista on pidettävä huolta. Perustaitojen – esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka – opetusta on vahvistettava siten, että jokainen koulunsa päättävä omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon.
Tuntuu uskomattomalta kirjoittaa tätä Suomessa – aiemmassa koulutuksen mallimaassa – mutta tähän on tultu.
Hyvinvoivassa yhteiskunnassa yritykset kasvavat ja menestyvät. Yritysten ja työntekijöiden verot ja maksut kasvavat samassa suhteessa ja rahoittavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluja kansalaisille. Työntekijät saavat lapsensa päivähoitoon ja kouluun, joissa on turvallista ja joissa opitaan perustaidot. Terveydenhuollon palveluja saa tarvittaessa ja turvaverkko nappaa kiinni silloin, kun elämä ei jostain syystä kanna.
Tämä ei ole utopiaa vaan tila, johon kauppakamareissa haluamme Suomen pääsevän. Huolehditaan yrityksistämme niin ne huolehtivat meistä.
Kaisa Leiwo
toimitusjohtaja
Turun kauppakamari
