Laaja-alainen humanistinen sivistys on turvattava – myös humanistien pitää voida luottaa rahoituksen linjakkuuteen ja pitkäjänteisyyteen

Humanistisilla aloilla on viime vuosina jouduttu jatkuvasti taistelemaan tieteenalojen arvostuksen puolesta. Vääntö linkittyy niin käytännön rahoitusmalleihin kuin laajempaan keskusteluun tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Keskustelua on käyty erityisesti pienten humanististen tieteenalojen kohtalosta. Professuurien lakkauttaminen yksittäisillä aloilla yksittäisessä yliopistossa saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta käytännössä se kaventaa tieteellistä keskustelua tavalla, jolla on laajoja ja osin arvaamattomiakin seurauksia. Alan tutkijoiden tulevaisuuden työllistymisnäkymät heikentyvät, alalta katoaa opiskelijoita, tieteellisten julkaisujen tekijät ja lukijat vähenevät, tieteellinen keskustelu köyhtyy ja koko ala hiipuu.

Nyt pinnalla ovat Turun yliopiston muutosneuvottelut. Ratkaisut ovat yliopistojen käsissä. Yliopistojen valtion rahoituksesta päättää eduskunta. Onkin tärkeää, että tällä hallituskaudella olemme poistaneet korkeakoulujen indeksijäädytykset ja saaneet aikaiseksi parlamentaarisen sitoumuksen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin investoimisesta.

Kannamme huolta laaja-alaisen, korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen säilymisestä. Tieteenalat ovat todella eriarvoisessa asemassa ulkoisen rahoituksen suhteen.

Humanistien osaaminen pitäisi myös tunnistaa työmarkkinoilla paremmin. Kuten Juhani Kostet nosti kirjoituksessaan (Turun Sanomat 29.1.) esiin, vuoden 2020 Museolaki on parantanut museo- ja kulttuuriperintöalan näkymiä ja tarvetta.

Humanististen tieteiden arvo yhteiskunnalle on suuri ja ne ansaitsevat Suomessa enemmän arvostusta.

Suomalaiselle korkeatasoiselle akateemiselle tutkimukselle on elintärkeää, että keskustelua käydään myös suomen kielellä. Kuten kielen kuollessa professuurien lakkauttaminen tuhoaa traditioita ja sellaista alan hiljaista tietoa, jota on mahdoton myöhemmin palauttaa. Myös humanistien pitää voida muiden tieteentekijöiden tavoin luottaa rahoituksen linjakkuuteen ja pitkäjänteisyyteen.

Mari Holopainen

kansanedustaja (vihr)

kauppatieteiden väitöskirjatutkija, eduskunnan tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja

Helsinki

Essi Lindberg

filosofian maisteri, tutkimuslaitoksen viestintäpäällikkö

Turku