Maakunnan asialla – on oikein ja perusteltua miettiä miljardimittakaavan hankkeet huolella
Selvitystyö suurien ratahankkeiden kannattavuudesta julkaistiin tällä viikolla. Arvio niiden merkittävyydestä ja kannattavuudesta on perusteellinen ja siinä on kuultu myös valmistelun ytimessä olevia kolmen radan hankeyhtiöitä. Valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön työ otti kantaa myös Turun tunnin junaan.
Toisin kuin olisimme toivoneet, selvityksen perusteella miljardien ratahankkeen hinta jää pitkälti veronmaksajien maksettavaksi. Myös hankkeen ilmastovaikutukset osoittautuivat kaikkea muuta kuin myönteiseksi – tätä pidin ehkä suurimpana yllätyksenä, onhan kuitenkin kysymys raideliikenteestä.
Tosiasia selvitysten perusteella myös on, että tunnin juna ei olisi tunnin juna. Matka Turusta Helsinkiin tai päin vastoin ei saavuta uusillakaan raiteilla niin lyhyttä aikaa.
Maakuntamme ykkösvirkamies, maakuntajohtaja Kari Häkämies kyseenalaisti (TS mielipiteet 26.1.) motiivini suhtautumisessani ratahankkeen realistisuuteen. Hän antoi ymmärtää, että ajatteluni takana on vain ja ainoastaan puolueeni vaalimenestys.
Väite on hämmentävä. Maakunnan edunvalvonnan ääni on ollut verrattain yhtenäinen Tunnin junan edistämisessä. Olen itsekin tehnyt sen eteen työtä, kahden eri hallituskauden aikana ministerinä.
Helpommalla olisin varmaan päässyt, jos olisin nyt pyytänyt virkamiehiä hautaamaan selvityksen pöytälaatikkoon ja hymissyt tyytyväisenä hankkeen hyvyyttä maakunnan väen kanssa. Mutta koska Suomen taloudellinen tilanne on vaikea, minusta on oikein ja perusteltua miettiä miljardimittakaavan suurhankkeet huolella ja tosiasioihin perustuen.
On nimittäin niin, että niukkuutta jaettaessa meidän on pakko kyetä laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Rehellistä on myöntää, että veronmaksajien rahaa ei löydy kaikkeen. Hyvä on myös huomata, että olemassa olevat tiet ja raiteet vaativat myös parannuksia.
Elinvoimaa rakennetaan monella muullakin tavalla kuin raiteilla. Kuluneen vaalikauden aikana olen tehnyt hartiavoimin työtä maakunnan edun puolesta. Uusi koulutussuunta yliopistossa diplomi-insinööreille on ollut ykköstavoitteitamme. Se on nyt hoidettu.
Paimion parantolan ympärille perustettu säätiö sai ministerikaudellani rahoituksen, jotta sillä olisi käyttökelpoinen tulevaisuus. Menneenä syksynä olin huolehtimassa siitä, että Turkuun perustetaan Lääkekehityskeskus lääketeollisuuden ja tieteen yhtymäkohdaksi.
Kaikissa näissä on tehty hyvää yhteistyötä maakuntaliiton ja varsinaissuomalaisten kansanedustajien kesken – kiitän siitä ja niin haluan toimia vastaisuudessakin. En hyväksy syytöksiä siitä, että en olisi oman maakunnan asialla. On yhteinen velvollisuus arvioida kaikkia isoja investointeja myös niiden kannattavuuden kannalta.
On hyvin mahdollista, että Tunnin junan suunnitelmaan löytyy jokin uusi, kestävä ratkaisu. Silloin olen ilomielin tukemassa sitä. Mutta silti olen varma, että liikenteen rinnalla on jatkossakin ajettava erilaisia, muitakin hankkeita, joilla rakennetaan elävää ja elinvoimaista Varsinais-Suomea.
Annika Saarikko
valtiovarainiministeri (kesk)
