Lukijoilta

Maahanmuuttajien kotoutuminen edellyttää vahvempaa panostusta kielen opetukseen

Maahanmuutto Suomeen on viime vuosina monipuolistunut ja lisääntynyt. Maahanmuuttajaväestön kotoutumista tulee edistää arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kouluissa, harrastustoiminnassa ja työpaikoilla.

Suomen/ruotsin kielen oppiminen riittävän hyvin on erittäin tärkeää. Se mahdollistaa koulutuksen hankkimisen ja antaa paremman mahdollisuuden saada työpaikka. Samalla se vähentää eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä.

Ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenne on kahtiajakautunut: osa väestössä on korkeasti koulutettuja, osalla koulutustaso on matala. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yleisin syy opiskelujen lopettamiseen on halu siirtyä työelämään. Lisäksi jatkokoulutukseen siirtymistä estävät kielitaidon puute, vaikeus saada mieleistä opiskelupaikkaa sekä oman koulutustason riittävänä kokeminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista viisitoista prosenttia arvioi puhuvansa ruotsia paremmin kuin suomea opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan.

Heikko suomen ja ruotsin kielen taito on yhteydessä muun muassa varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen sekä työttömyyteen.

Olemme huolissamme niistä maahanmuuttajista, jotka tulevat Suomeen teini-ikäisinä ja joilla on jo kotimaassaan suoritettu perusopetusta vastaavat opinnot. Suomen tai ruotsin kielen taidon puute on etenkin tässä ikäryhmässä suurin este heidän kotouttamiselleen.

Maahanmuuttajille suunnattu tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) ei anna suurimmalle osalle riittäviä kielellisiä valmiuksia siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen yhden vuoden opiskelujen jälkeen. Koulutus on liian lyhyt. Kielitaidon oppiminen vie aikaa.

Nyt onkin syytä lähteä valtakunnallisesti kehittämään pidempikestoista kielikoulutusta oppivelvollisuusikäisille nuorille maahanmuuttajille.

Aikuisten perusopetus ei ole ratkaisu, jos oppivelvollinen on jo omassa kotimaassaan suorittanut perusopetusta vastaavat opinnot. Tarvitaan siis nykyistä vahvempaa panostusta kielen opetukseen, jotta teini-iässä maahan tulleiden suomea tai ruotsia osaamattomien kotoutuminen saadaan onnistumaan.

Armi Nurmi

VTM, opinto-ohjaaja

(kok)

Jaana Kiviluote

KT, erityisluokanopettaja

(kok)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Pöyristynyt
Kotoutuminen yksilön vastuulla myös
Kotoutuminen ei ole ulkoapäin säädelty prosessi vaan yksilön oma prosessi. Jos halua siirtyä yhteiskunnan jäseneksi ei ole esim.opettelemalla maan kieltä, paljon ei ole tehtävissä. Me myös edistämme tätä systeemissä osoittamalla tulkin käytettäväksi 10v.täällä olleelle, jotta hän saa palveluja. Monen naisen ja äidin jääminen meidän yhteiskunnan ulkopuolelle ja kohtalona vain yhteiskunnan tuetusti sivussa eläen omassa yhteisössään on seurausta systeemistä, joka sallii sen. Miksei miestenkin kohdalla tämä sama. Työllistymiseen ei tunnu olevan edes tarvetta. Eikö kielitaitoa voisi laittaa etuuksien ehdoksi? Tätä on muualla viety eteenpäin, eikä laajaa tulkkipalvelua esim.enää pyöritetä. Yhteiskunta voi myös vaatia jotain. Vaatiihan sen kantasuomalaisiltakin monenlaista, esim.työnhakua työttömyyskorvauksen saamiseksi. Milloin alamme kiinnittää huomiota siihen, että vastuu kotoutumisesta siirretään myös yksilölle? Kirjoituksen nuorilla asia voi olla hiukan erilainen, puhun nyt aikuisista, mutta nuori oppii yhtä lailla systeemin ja sen hyödyt.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.