Lukijoilta

Yliopistojen kaikki laitokset ovat osan vuodesta käyttämättöminä, eivät ainoastaan kenttäasemat

Yksikön johtaja Ilari Sääksjärven ja dekaani Tapio Salakosken lehtikirjoitukset (HS 16.1. ja TS 18.1.) ansaitsevat muutaman korjauksen ja täydennyksen. Heidän esittämänsä kritiikki kohdistuu neljään aiheeseen:

Korkeat kiinteistökustannukset. Näiden takia Seilin kiinteistö juuri hankittiin yliopiston omistukseen ja saatiin miljoonien säästöt vuosina 2016–2028. Eikö näitä kuuluisi laskea mukaan jo nyt tavoitettuihin säästöihin?

Suuri korjausvelka. Eikö matkailuyrittäjältä perittävällä vuokratuotolla ole juuri tarkoitus kattaa tätä velkaa? Jos näin ei ole tehty, niin voidaan kysyä, mihin ne vuokratuotot on sitten käytetty jos ei korjauksiin? Jo saatu ja vielä tuleva vuokratuotto olisi myös huomioitava arvioitaessa säästöjä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toiminnan sesonkiluonteisuus ja vähäinen käyttöaste on huono argumentti. Kun väitettä tarkastelee lähemmin, ei voi olla huomaamatta, että yliopistojen kaikki laitokset ovat osan vuodesta käyttämättöminä, eivät ainoastaan kenttäasemat. Kun huhtikuu koittaa, kaikkoavat opiskelijat, luonnontutkijat siirtyvät maastotöihin ja palaavat vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Muu yliopiston väki aloittelee toukokuussa lomakauttansa.

Sinä aikana kirjastot, luentosalit, laboratoriot ja henkilökunnan ja professoreiden työhuoneet kumisevat tyhjyyttään, sama toistuu kuukaudeksi joulun aikaan. Vain siivoojat ja vahtimestarit ovat paikalla.

Kenttäasemien toimintakausi on kesällä, varsinkin biologisen tutkimuksen osalta ja talviaika taas on hiljaisempaa, kun opiskelijat ja tutkijat ovat pääosin laitoksillaan.

Tilat Seilissä annettiin vuokralle matkailuyrittäjälle nimenomaan talviajan käyttöä tehostamaan. Kritiikki talviajan vähäisemmästä käytöstä ei siis ole oikeutettua sekään. Millä perusteella nyt kenttäasemat olisivat muka jotenkin vähemmän käytettyjä kuin muiden laitosten tilat kampuksilla?

Vähän tutkijoita ja opetusta. Asiaan varmasti vaikuttaa se, ettei tutkijoilla ole enää mahdollisuuksia majoittua saarella muuten kuin hotellin tiloihin. Saarella vielä käyvät tutkijat eivät valita vaikeasta saavutettavuudesta, vaan hotellimajoituksen korkeista hinnoista.

Opetusta voitaisiin varmaankin vielä lisätä, jos muillekin kuin luonnontieteen opiskelijoille varattaisiin mahdollisuus opiskelijahintoihin majoituksessa ja ruokailussa. Seilissä vierailevat yliopiston lukuisten sopimuspohjaisten yhteistyötahojen, muun muassa luonto- ja Itämerilukioiden (Turku, Kaarina, Helsinki) oppilaat, joista monet myöhemmin suuntaavat biologian, maantieteen ja ympäristöntutkimuksen opintoihin saadun myönteisen kokemuksen vuoksi juuri Turun yliopistoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tästä erityisesti asemilla tehtävästä ennakkotyöstä hyötyvät myöhemmin useat Turun yliopiston laitokset, vaikkei välitöntä tuloa heti tulisikaan.

Yliopiston hallituksen työsarkaa olisikin näiden tulevaisuuteen suuntautuvien kysymysten pohtiminen sen sijaan, että päädytään nyt lyhytnäköisiin ratkaisuihin, esimerkiksi toimintojen supistamiseen. Työsarkaan liittyy myös, että asemat tulisi nykyistä kattavammin saada opetusohjelmiin, TY:n kaikkien opiskelijoiden tulisi päästä osalliseksi kenttäasemien viehätyksestä opintojen aikana.

Kenttäasemien kanssa samanaikaisesti ajettava, mutta vähemmän julkisuudessa pohdittu hanke on museotoiminnan kansallinen kehittäminen. Tiedekunnan johtohenkilöt on pantu vaikeaan paikkaan. Heidän pitää ratkaista, säästetäänkö museoiden vaiko kenttäasemien toiminnat tilanteessa, jossa vaaditaan säästöjen kohdistamista.

Suomessa valtakunnallista museotehtävää hoitaa HY:n Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, TY:n museoilla tätä statusta ei ole. TY:n säästöohjelmassa olisikin huomioitava kenttäasemien lisäksi muut, laajat kansalliset kokonaisuudet.

emeritus-professorit

Pekka Niemelä ja Ilppo Vuorinen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.