Viime eduskuntavaalien alla olin tekemässä "Apteekkiuudistuksen suuntaviivat"- selvitystä lääkealan huipputoimijoiden kanssa. Hallitusohjelmaan tuli kirjaus uudistuksesta, mutta sosiaali- ja terveysministerinä on koko vaalikauden ollut Vasemmistoliiton ministeri ja näyttää siltä, että lääkejakelu-uudistukseen suhtautuu juuri Vasemmistoliitto puolueista kielteisimmin. Sitä on tietysti vaikea ymmärtää, kun ajattelee, miksi juuri he apteekkarien etuja suojelisivat.
Nyt apteekkien uudistaminen nousee taas vaalikeskusteluun ja toivon mukaan myös hallitusohjelmaan tekemisen meiningillä.
Monenlaista pelkoa uudistusta kohtaan lietsotaan. Uudistajat kyllä muistavat, että kaikissa oloissa valtion täytyy turvata lääkehuollon toiminta, lääketurvallisuus ja -varmuus koko maassa, mutta lääkehuollon turvaamiseen on hyvä nähdä myös uusia malleja.
Hyvän pohjan uudistukselle antaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuoden 2020 lopussa julkaisema selvitys (KKV 5/2020). Sen sisältämät toimenpide-ehdotukset lähtevät ajatuksesta kehittää apteekkimarkkinaa kuluttaja- ja markkinamyönteisempään suuntaan. Samalla myös yhteiskunnan maksamat lääkekorvausmenot ja asiakkaiden kulut pienenevät.
Uhkakuvien sijaan on mahdollisuuksia parempaan asiakkaiden palveluun ja kansanterveyden huomioimiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen (STM 2020) mukaan potilaat maksavat Suomessa Pohjoismaiden korkeimpia lääkkeiden hintoja. Tukkuhinnat taas ovat vertailussa alhaisimmasta päästä. Suomessa apteekille lääkemyynnistä ja -neuvonnasta jäävä kate on pohjoismaisessa vertailussa ylivoimaisesti suurin (KKV 5/2020).
Suurelle uudistukselle on siis selkeä tarve. Kun valtion on haettava säästöjä seuraavien vaalikausien ajan valtiovelan hoitoon, ei lääkeala voi olla ulkopuolella.
Monopolit ovat tulleet tiensä päähän. Samaan aikaan apteekkien kanssa keskustellaan niin Veikkauksesta kuin Alkostakin.
Kun juomauudistusta viimeksi tehtiin, uhkakuvia oli ilmassa. Ne eivät toteutuneet. Kauppa hoiti osuutensa mallikkaasti. Samoin käy lääkejakelun kohdalla, kaikki sujuu. Uudistuksesta on muista Pohjoismaista hyviä esimerkkejä.
Monen arjen järjestäminen helpottuu, jos resepti- ja itsehoitolääkkeitä saa ruokakaupassa käynnin yhteydessä. Apteekkien aukioloajat eivät aina palvele kuluttajien muuttunutta asiointiaikataulua. Tarve lääkehankinnoille iltaisin ja viikonloppuisin on ilmeinen. Kaupalla on vahva logistinen osaaminen ja esimerkiksi verkkokaupan kehittämisessä vuosien mittainen vahva näyttö.
Pitkien etäisyyksien maassa on toimijoilla oltava tehokas, nopea kuljetus koko maahan. Huoltovarmuuden turvaaminen ei myöskään ole sivuseikka.
Seuraava eduskunta on uudistuksen äärellä. Se voidaan tehdä hallitusti, asiakkaan etu edellä, unohtamatta yhteiskunnan tarvetta. Uhkakuvien sijaan on mahdollisuuksia parempaan asiakkaiden palveluun ja kansanterveyden huomioimiseen.
Liisa Hyssälä
ministeri
