Pääministerin huolet
Pääministeri Jyrki Katainen ihmetteli Suomen kielteistä ilmapiiriä ja nuivaa suhtautumista epäonnistumisiin. Tätä lausumaa käy myös ihmetteleminen, sillä ovathan kaikki avaimet poliitikkojen käsissä.
Vaikutuskenttä ulottuu kaikille elämänalueille ja toimialuekin ulottuu nykyisin Afganistanista Kreikkaan ja Islantiin. Kannamme vastuuta myös näiden maiden elämästä ja selviytymisestä. Politiikan toimivalta on myös rajaton, eikä sen käyttöön liity vastuuta, joten kansalaisilla on lupa odottaa suuriakin saavutuksia uhraustensa eteen.
Mitä olemme maamme johdolta saaneet kuulla? Eteemme on marssitettu poliittisia asiantuntijoita yksi toisensa jälkeen kertomaan, että elämme kaiken aikaa yli varojemme, velkaantuminen on kestämätöntä, palkkakehitys on vienyt yritysten kilpailukyvyn, suomalaista työvoimaa on pikaisesti korvattava halvemmalla ulkomaisella, nykyisenlaisiin eläkkeisiin ei ole jatkossa varaa, työt on aloitettava aiemmin ja niitä on tehtävä tuonelan porteille.
Samaan aikaan julkinen sektori viruu henkitoreissaan teho-osastolla vakavien operaatioiden ja virheiden jälkeen. Eläkejohtajat ynnä muut palkka- ja bonusetuineen ovat irrottautuneet tästä maailmasta. Voimmeko kysyä pääministeriltä, mikä on suuntamme, onko meillä vielä toivoa ja missä kajastaa valo?
Riippumattomat asiantuntijat todistavat päinvastaista. Maailma luottaa Suomeen. Sen luottoluokitus on paras mahdollinen. Suomen kilpailukyky on vahvempi kuin koskaan aikaisemmin (professori Pertti Haaparanta, Aalto-yliopisto). Ulkomainen selvitys totesi Suomen eläkejärjestelmän olevan vahva ja yksi maailman parhaista ellei jopa paras.
Tuore (Grant Thornton, Global Dynamism Index) tutkimus listasi Suomen Euroopan dynaamisimmaksi maaksi. Lukemattomat muut tutkimukset ja selvitykset osoittavat Suomen olevan maailman kärjessä, mikä on sinänsä käsittämätöntä.
Uunituore selvitys puolestaan kertoo tietotekniikan vähentävän jopa satojatuhansia työpaikkoja Suomesta. Koko viime vuoden jatkuneella vyörytyksellä ei siis näytä olevan todellisuuspohjaa (tutkija Mika Pantzar, Kuluttajatutkimuskeskus). Ei ihme, että kansan sormi on suussa ja epäilys vahvaa.
Pääministerin huolet epäonnistumisten seurauksista ovat turhia, sillä karkeat virheet ja epäonnistumiset politiikassa ja julkishallinnossa on kyetty palkitsemaan runsaskätisesti uusilla viroilla tai tehtävillä (professori Jouko Yläliedenpohja, MOT). Tämä on kaikkien tiedossa.
Ehkä kansakunta kestäisi palkkiot sinänsä, mutta vakavampi ongelma ovat organisatoriset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Lisäksi on voitava kysyä, miten osaajia ja menestyjiä kohdellaan.
