Ammatillinen koulutus suuntaa katseensa koulutuksen laatuun ja työelämäyhteyksien kehittämiseen
Ammatillinen koulutus on ollut julkisen keskustelun hampaissa jo pidemmän aikaa. Jos otsikoita on uskominen, opetusta ei enää ole, opiskelijat jätetään heitteille, he eivät osaa enää mitään ja tämä kaikki on uudistusten syytä.
Ammatillinen koulutus näyttää nyt erilaiselta kuin muutama vuosi sitten ja ihan varmasti se näyttää myös erilaiselta muutaman vuoden päästä. Muutokset tuntuvat työpaikoilla, jonne osa oppimisesta osin on siirtynyt, ja oppilaitoksissa, kun opettajien rooli muuttuu enemmän valmentamisen suuntaan.
Suomalainen koulutusjärjestelmä ja aivan erityisesti ammatillinen koulutus kamppailevat tällä hetkellä osin arvostuksen ja rahan puutteessa. Nykyinen hallitus on koettanut paikata niitä virheitä, mitä aikanaan kokoomuslainen opetusministeri sai aikaan.
Ammatillisen koulutuksen väki uskoakseni toivoo ja myös vaatii, että tehdyistä leikkauksista huolimatta opetuksen ja ohjauksen laatuun panostetaan myös jatkossa riittävästi resursseja. Onneksi näin toimitaan ja haetaan uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Nuoria ja aikuisia ei edelleenkään lähetetä työelämän murheeksi työpaikoille, vaan työelämässä tapahtuva oppiminen on vain osa kokonaista hyvin suunniteltua oppimispolkua.
Koulutuksen kautta opiskelija on saanut valmiuksia, tietoja ja taitoja ammatin hankkimiseen, itsensä elättämiseen ja yhteiskunnan vastuullisena ja yhteisöllisenä jäsenenä toimimiseen.
Toivoisin, että entistä useammat työelämän edustajat innostuisivat tosissaan nuorten ohjauksesta työpaikoilla.
Kun keväällä uusi hallitus haluaa päästä työllisyysastetta koskeviin tavoitteisiin, on ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti uudenlaisen ammatillisen koulutuksen toimenpiteisiin satsattava.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kaikilla tasoilla edellyttää pienentyvien ikäluokkien korkeaa osaamista ja sivistystasoa ja aikuisväestön osaamis- ja sivistystason ylläpitämistä sekä kehittämistä. On myös huolehdittava, että maahanmuuttajien lahjakkuusreservit saadaan täysimääräisesti käyttöön.
Näin pitää menetellä, mikäli haluamme täällä Turussa rakentaa edelleen maailman suurimpia ja upeimpia innovatiivisia ratkaisuja sisältäviä loistoristeilijöitä, kehittää tai olla lääke- ja bioalan huippuosaajia, niin ehdoton tukijalka tälle on opetuksen ja tutkintojen korkea laatu kaikilla koulutuksen tasoilla. Tarvetta on tietysti myös palvelualojen taitajille.
Toivoisinkin, että entistä useammat työelämän edustajat innostuisivat tosissaan nuorten ohjauksesta työpaikoilla. Se on meidän kaikkien etu. Näin me jokainen omalta osaltamme voimme olla varmistamassa nuorten yhteiskuntatakuun onnistumista.
Ammatinvalintaa tehdään jo peruskoulun päättöluokilla tai viimeistään lukiossa, joka tarjoaa edelleenkin monille nuorille tarvittavan aikalisän. Tässä vaiheessa vuotta, kun yhteisvalinta on monilla nuorilla edessä, kannattaa meidän jokaisen omasta alastaan ylpeän aikuisen tukea nuoria heidän valinnoissaan antamalla oikeaa ja kiihkotonta tietoa eri aloista ja niiden suomista mahdollisuuksista tulevaisuudessa.
Oppilaanohjaajien lisäksi myös kaikki peruskoulujen opettajat voisivat edistää oppilaiden työelämätietoisuutta. Opinto-ohjaajat tekevät huomattavasti tärkeämpää ja kauaskantoisampaa työtä kuin tulemme ajatelleeksikaan.
Ammatillinen koulutus on hyvä väylä tulevaisuuteen. On hienoa, että meillä on ammatillista koulutusta.
Jarmo Linkosaari
seniorikansalainen
