Vammaisille lisäkuluja – heikkeneekö myös elämänlaatu?
Turun Sanomat julkaisi 10.1. artikkelin "Vammaispalvelumaksujen korotukset yllättivät". Kiitos Turun Sanomille ja haastatellulle yhdistysaktiivi Veijo Lehtoselle, joka kehitysvammaisen isänä ja edunvalvojana antoi kasvot kehitysvammaisten läheisille, joita vammaispalvelujen mahdolliset muutokset ja jo toteutuneet hinnan korotukset askarruttavat.
Kehitysvammaiset eivät itse kykene ajamaan asioitaan. Siksi tarvitaan rohkeaa medianäkyvyyttä kehitysvammaisten perheiltä ja edunvalvontajärjestöiltä.
Aluevaltuutettuna ymmärrän, että aiemmat kuntakohtaiset vammaispalvelut on yhdenvertaisuuteen perustuen yhdenmukaistettu. Yleisen hintatason nousukin vaikuttaa.
Toisaalta, kuten Lehtonen jutussa toteaa, monet korotukset iskevät rankimmin tukien varassa eläviin vähävaraisiin vammaisiin. Reilun tuhannen euron kuukausituloilla todellakin maksetaan kaikki välttämättömät menot.
Kehitysvammaiset eivät itse kykene ajamaan asioitaan. Siksi tarvitaan rohkeaa medianäkyvyyttä kehitysvammaisten perheiltä ja edunvalvontajärjestöiltä.
Uutta vammaispalvelulakia ei saatu valmiiksi aikataulussa. Jaan huolen Kehitysvammaliiton toiminnanjohtajan Susanna Hintsalan kanssa työosuusrahan kohtalosta. Kuinka moni meistä suhtautuisi levollisesti 100 euron katoamiseen kuukausituloista? Tämäkin olisi vain yksi lovi kehitysvammaisen budjettiin.
Muun muassa kuljetuspalvelujen mahdollinen muuttuminen omavastuullisiksi ei ole vain taloudellinen rasite, vaan se voisi johtaa siihen, että kehitysvammaisten osallistuminen työtoimintaan ja vapaa-ajan toimintoihin vähenee. Palvelujen käyttämättä jättämisellä ja osallisuuden kaventumisella olisi negatiiviset vaikutukset kehitysvammaisten terveyteen.
Myös vammaisen lapsen asuminen kodin ulkopuolella voi kallistua merkittävästi ja erilliskäsittely maksujen kohtuullistamiseksi on niukkaresurssisilla hyvinvointialueilla vielä arvoitus.
Mielestäni vammaispalvelulain uudistuksen tulisi parantaa kohderyhmänsä elämää, ei heikentää sitä.
Hyvinvointialueiden vammaispalveluissa työskentelee kehitysvammaisten arkea hyvin ymmärtäviä alan ammattilaisia. Varhan vammaispalvelupäällikkö Sari Hietala toteaa artikkelissa, että hyvinvointialueella on tahtotila järjestää asiakkaille tarpeelliset palvelut.
Poliittinen päätöksenteko on kuitenkin oma lukunsa. Haavoittuvan ihmisryhmän, kehitysvammaisten, laadukkaan elämän turvaaminen mittaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen onnistumista ja inhimillisyyttä tulevaisuudessa.
Sanna Paasikivi
alue- ja kaupunginvaltuutettu (ps)
