Tunnin juna lisäisi koko radanvarren elinvoimaa
Suomen kasvu keskittyy tulevina vuosina entistä voimakkaammin pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen muodostamaan kasvukolmioon. Tuoreimmat väestötiedot kertovat muuttoliikkeen Turkuun jatkuvan positiivisena.
Nopea raideyhteys Turun ja Helsingin välillä lisäisi koko radanvarren elinvoimaa ja siten koko Suomen hyvinvointia.
Uuden yhteyden itäpäähän syntyisi merkittäviä uusia, raideliikenteen varaan rakentuvia taajamia Espoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin alueille. Turun isot kaupunkikehityshankkeet, kuten Kupittaan kärki ja ratapihan kansihanke nojaavat siihen, että uusi yhteys tuo lisää asukkaita, yrityksiä ja asiakkaita kaupunkiin.
Yritysten ja työntekijöiden sijoittautuminen Varsinais-Suomeen helpottuisi, mikä toisi lisää verotuloja.
Oma kokonaisuutensa on Varsinais-Suomen toimiva lähiliikenne, jota voidaan esimerkiksi Salon suuntaan kehittää kunnolla vasta, kun yhteysvälille saadaan toinen raide. Lähijunayhteyksiä Uudenkaupungin ja Loimaan suuntaan kehitetään jo nyt ja nekin hyötyisivät nopeasta yhteydestä pääkaupunkiseudulle.
Yksiraiteisen Rantaradan heikkoudet on helppo tunnistaa: liikenteen häiriöherkkyys ja rajallinen kapasiteetti. Väylävirasto on arvioinut, että ilman miljardien investointeja on mahdotonta lisätä merkittävästi Rantaradan kilpailukykyä ja sitä kautta kulkutapaosuuden kasvua tai uuden kaupunkikehittämisen hyötyjä.
Turun alueen elinvoiman kannalta nopea raideyhteys on erittäin tärkeä ja päätös rakentamisesta tulisi tehdä seuraavassa hallitusohjelmassa.
Matti Niemi
yhteysjohtaja
Turun kaupunki
Janne Virtanen
edunvalvontajohtaja
Varsinais-Suomen liitto
