Lukijoilta

Biologista kenttätutkimusta ei voi tehdä etätyönä – yliopiston tutkimuslaitosten toimintaa ei pidä lakkauttaa tai rajoittaa

SHOJA LAK
Kirjoittajien mielestä olisi lyhytnäköistä lakkauttaa tai rajoittaa Turun yliopiston tutkimusasemien toimintaa. Arkistokuva rakkolevätutkimuksesta Seilin tutkimuslaitoksessa.
Kirjoittajien mielestä olisi lyhytnäköistä lakkauttaa tai rajoittaa Turun yliopiston tutkimusasemien toimintaa. Arkistokuva rakkolevätutkimuksesta Seilin tutkimuslaitoksessa.

"Viitteitä on, mutta pitkäaikaisen seurannan tulokset puuttuvat vielä". Näin joutuvat tieteentekijät usein toteamaan lupaavan kokeellisen tutkimuksen päätteeksi.

Tieteelle äärettömän arvokkaissa seurantatutkimuksissa voi ”pitkä aika” tarkoittaa vuosia, vuosikymmeniä tai jopa ihmissukupolvia – tänään aloitetun seurannan tuloksia pääsevät analysoimaan vasta seuraavien sukupolvien tutkijat.

Tänä luontokadon ja ilmastonmuutoksen aikakautena meillä suomalaisten korkeakoulujen tutkijoilla on onneksemme käytössämme maailmanmittakaavallakin mitattuna vaikuttavan pitkäaikaisia biologisia ja ilmatieteellisiä aineistoja. Esimerkiksi Turun yliopiston tutkimuslaitoksilla Saaristomerellä Seilin saarella ja Utsjoen Kevolla on jo kymmeniä vuosia seurattu tarkkaan ja järjestelmällisesti ympäröivää luontoa, ja monet biologiset aikasarjamme kuuluvat maailman pisimpiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myyräkannat ja linnut, yöperhoset ja porojen laidunnus, puutiaiset, Itämeren silakka ja planktoneliöstö – näistä ja monista muista eliöistä meillä on nyt käytössämme valtava määrä tietoa alueilta, joilla ihmistoiminnan suorat vaikutukset ovat minimissään ja ilmastonmuutoksen vaikutukset siksi harvinaisen selkeästi todennettavissa.

Samat tutkimusasemat tuottavat myös luotettavaa tietoa erilaisista ympäristömuuttujista kuten lumen syvyydestä ja meriveden suolapitoisuudesta, joiden vaihtelua voimme suoraan verrata eliökunnassa tapahtuneisiin muutoksiin.

Tänään näitä lukuisien tutkimusapulaisten ja asemahenkilökunnan pikkutarkasti keräämiä tietoja voidaan yhdistää kokonaisuuksiksi, jotka eivät varmasti käyneet seurantasarjojen alkuperäisten perustajien mielessä.

Tätä taustaa vasten uutinen Turun yliopiston mahdollisista aikeista lakkauttaa toimintoja tutkimuslaitoksillaan (”Turun yliopisto luopumassa Seilistä, Kevon tutkimusasemalle jäisi vain talonmies” TS 27.12.2022) ei ole hyvä ajatus.

Tutkimuslaitosten puitteista, henkilökunnasta ja toiminnasta on leikattu aikaisemminkin – tehostuksen sijaan kyseessä on monesti ollut suoranainen typistäminen – mutta tutkimusta on silti pystytty jatkamaan ja Turun yliopiston nimissä on kirjoitettu suuri määrä kansainvälisesti merkittäviä julkaisuja.

Itse toimimme Sakari Alhopuron Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa, jossa verrataan ympäristömuutosten vaikutuksia Lapin subarktisiin ja Itämeren murtoveden eliöyhteisöihin ja ekosysteemeihin. Tutkimushankkeen mahdollistaa toisaalta kahden perinteikkään tutkimusaseman tuottamat aikasarjat – tällä kertaa kokonaisuudesta todellakin tulee suurempi, kuin osiensa summa – ja toisaalta molempien asemien paikalliset työntekijät, jotka ovat korvaamaton apu meidän tutkijoiden käsitellessä aineistoja eri puolilla Eurooppaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun yliopiston itse päättämässä uudessa strategiassa tutkimuksen ja opetuksen painopistealoihin kuuluvat luonnon monimuotoisuus ja kestävyys sekä meri ja merenkulku. On tärkeää, että tehtäessä Suomen ainutlaatuista luontoa ja sen suojelua koskevia päätöksiä käytössä on korkealaatuista tutkimustietoa nimenomaan paikallisista elinympäristöistä sen sijaan, että jouduttaisiin soveltamaan muualta kerättyä tietoa.

Toisaalta Turun yliopiston tutkijat toimivat myös yhteistyössä alan ulkomaisten johtavien asiantuntijoiden kanssa ja sekä Kevon että Seilin tutkimuslaitokset kuuluvat kansainvälisiin kenttäasemien verkostoihin.

Ilmastonmuutoksen myötä lauhkeita vyöhykkeitä nopeammin lämpenevältä subarktiselta alueelta kerättävä tieto täydentää ratkaisevasti kokonaiskuvaa muutoksista, joita maapallollamme tapahtuu juuri nyt. Tutkimusasemien lakkauttaminen tai edes supistaminen katkaisisi näitä yhteyksiä, olisi ristiriidassa uuden kehitysstrategian kanssa ja typistäisi Turun yliopistoa maakuntayliopistoksi.

On tärkeää ymmärtää, etteivät kenttäasemat ole pelkkiä puoliautomaattisia näytteidenottopisteitä, jotka vain tuottavat etäistä raakadataa kaupunkien kampuksilla jalostettavaksi. Päinvastoin, autenttisissa luonnonympäristöissä sijaitsevilla, hyvin varustelluilla tutkimuslaitoksilla tutkijat pääsevät toteuttamaan monimutkaisia ja laaja-alaisia koeasetelmia osaavan henkilökunnan avustamina.

Meillä molemmilla on kokemusta kenttäasemista myös opiskeluajoilta. Biologian opetusfilosofiaan on aina kuulunut ajatus, että teoria – tiedot – opitaan kampuksella ja käytännön otteet – taidot – maastossa. Vuosi toisensa jälkeen opiskelijat arvostavat kaikkein eniten juuri laajoja kenttäkursseja, joita molemmilla tutkimuslaitoksilla tarjotaan, ja niiden opit ovat meilläkin tulleet tarpeeseen uramme eri vaiheissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikkapa merilevien tunnistamiseen tai maasiirojen merkitsemiseen tarvittavaa näppituntumaa ei voida harjaannuttaa millään etäyhteyksillä tai kolmiulotteisillakaan mallikuvilla.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tieteessä tarvitaan jatkuvuutta pitkien aikasarjojen, pitkäkestoisten tutkimushankkeiden ja uusien tutkijasukupolvien tarkoituksenmukaisen koulutuksen muodossa – olisi siis lyhytnäköistä lakkauttaa tai rajoittaa tutkimusasemien toimintaa.

Julia Fält-Nardmann

FT, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö ja Dresdenin teknillisen yliopiston metsäeläintieteen laitos

Heta Rousi

FT, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​