Nuorten kokema koulu-uupumus on lisääntynyt niin perusasteen 8. ja 9. luokilla, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukioissakin. Eniten uupumuksesta kärsitään perusasteella ja lukioissa, ja erityisen paljon siitä kärsivät tytöt.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lukion 1. ja 2. vuoden tytöistä hieman yli 25 prosenttia ilmoitti kokevansa koulu-uupumusta, ja perusopetuksessa lukema lähenteli jo 30 prosenttia. Hyvin moni koki myös riittämättömyyden tunnetta opiskelijana kaikissa ryhmissä.
Nämä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kouluterveyskyselyn tulokset ovat kiistatta huolestuttavia, ja ilmenevät myös nuorten kokeman koulupaineen kautta.
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnassa nuoret ovat kertoneet, miten koulumenestyksestä on tullut yhä hallitsevampi osa elämää, ja äärimmäisissä tapauksissa nuoret ovat jopa heränneet lukemaan kokeisiin keskellä yötä.
Moni nuori on koulupaineiden vuoksi väsynyt, mutta paine hyvistä arvosanoista saa nuoren jatkamaan puurtamista. Syntyy oravanpyörä, jossa nuori on jatkuvasti uupunut eikä ehdi palautumaan päivittäisestä rasituksesta. Ilmiselvä seuraus tästä on, että väsymyksen vuoksi nuoren oppimisen taso ja hyvinvointi heikkenevät.
Linkki-toiminta on tarkoitettu varsinaissuomalaisille 10–18-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen, ja se tarjoaa ammatillista keskustelutukea sekä vertaisryhmätoimintaa murrosikään, nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa.
Korkeakoulujen todistusvalinta on lisännyt nuorten paineita koulussa suoriutumisessa, ja Linkissä nuoret ovatkin nostaneet yhdeksi koulupaineiden syyksi pelon tulevaisuudesta: heikon koulumenestyksen pelätään vaikuttavan tulevaisuudensuunnitelmiin sekä urahaaveisiin.
On myös aiheellista pohtia, mikä on yhteiskuntamme kilpailuhenkisen ilmapiirin osuus nuorten kokemissa paineissa. Odotetaanko nuorilta liikaa liian varhaisessa vaiheessa?
Eniten uupumuksesta kärsitään perusasteella ja lukioissa, ja erityisen paljon siitä kärsivät tytöt.
Eräs nuori kertoi saaneensa palautteena: ”Sä oot jo tosi hyvä, mut voisit olla vielä vähän parempi.”
Myös jo vuonna 2014 Ylen sivuilla julkaistussa, psykologian professori Katariina Salmela-Aron haastatteluun ja luentoon perustuvassa artikkelissa mainitaan, miten nuorten pahoinvointi heijastaa yhteiskunnan koventuneita arvoja.
Koulutuspolitiikan osalta Salmela-Aro nostaa esiin muun muassa luokattoman lukion: Yksilöt ovat lukioasteelle siirtyessään edelleen hyvin nuoria, ja ikävaiheen kannalta nuoren kokema yhteisöllisyyden tunne on tärkeässä roolissa osana nuoren kasvua ja kehitystä.
Kouluympäristön tulisi olla paikka, jossa nuori saa onnistumisen kokemuksia ja joka osaltaan tukee nuoren kasvua ja kehitystä. Olisi hyvä muistaa, etteivät arvosanat merkitse kaikkea, vaan oppimisen tulisi olla myös mielekästä ja innostavaa.
Jatkuva suorittaminen ja koulumenestyksen korostaminen vie opiskelusta mielekkyyden, lisää koulu-uupumusta ja voi vaikuttaa osaltaan myös nuoren näkemykseen tulevaisuudesta.
Nuorille olisi hyvä muistaa korostaa, miten paljon vaihtoehtoja heillä tulevaisuutensa osalta on, ja puhua heille tulevaisuudesta positiivisesti.
Pitkittyessään uupumuksella on nuoren hyvinvoinnille monia negatiivisia seurauksia, kuten esimerkiksi masennusta, ja nuoruusiän uupumuksella voi olla vaikutusta nuoren hyvinvointiin myös aikuisuudessa.
Nuorten kokema koulu-uupumus sekä siihen liittyvät paineet ei ole ilmiönä uusi, vaan ongelma on ollut pinnalla jo pidemmän aikaa. Tästä huolimatta nuorten kokema koulu-uupumus on ollut edelleen kasvussa, ja kouluun liittyvät paineet vaikuttavat haitallisesti monen nuoren hyvinvointiin.
Nuorille on tarjolla apua, mutta ilmiöön tulee panostaa laajemmin myös koko yhteiskunnan tasolla, ja otettava nuoret päätöksenteossa huomioon nykyistä kattavammin.
Jenna Simola
koordinaattori, Linkki-toiminta
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt
Joona Sormunen
järjestötyöntekijä
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt
