Lukijoilta

Paikallinen sopiminen työpaikoilla on mahdollista ja toteutettua nytkin

ARI-MATTI RUUSKA
Työelämän lait on tehty pelisäännöksi, joiden puitteissa asioita hoidetaan, mutta myös turvaksi työntekijöille, sanoo kirjoittaja.
Työelämän lait on tehty pelisäännöksi, joiden puitteissa asioita hoidetaan, mutta myös turvaksi työntekijöille, sanoo kirjoittaja.

Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen kirjoitti Turun Sanomissa 21.12. työmarkkinoiden jäykkyyksien rajoittavan uusien työpaikkojen syntymistä ja yritysten kasvua Suomessa ja että työpaikkasopimista olisi edistettävä myös lainsäädännöllä.

Jäin miettimään, mitä nämä työmarkkinoiden jäykkyydet ovat sekä mitä lainsäädäntöä pitäisi muuttaa ja miten. Teollisuusliiton aluetoimitsija Osmo Rantanen kyseli samaa (TS 23.12.).

Keskeisiä työelämän lakeja ovat muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhteistoimintalaki, työturvallisuuslaki, työehtosopimuslaki. Puhuuko Hakkarainen vain viimeksi mainitusta, vai onko muutostarpeita muissakin?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hakkarainen toteaa, että Suomessa olisi luovuttava savupiipputeollisuuden aikana rakennetuista työmarkkinarakenteista. Hän vaatii, että kaikki nykylaissa olevat järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat sopimisen kiellot tulee poistaa.

En ymmärrä, miten työpaikkasopiminen ei nykyisellä lainsäädännöllä onnistu. Olen ollut mukana tekemässä monen monia paikallisia sopimuksia joko neuvottelupöydässä tai taustatukena luottamusmiehille. On valitettavasti jouduttu tekemään tiukkoina aikoina myös työsuhteen ehtoja heikentäviä sopimuksia. Näin on saatu turvattua työpaikkoja ja/tai säilytettyä työntekijöille tärkeitä työsuhteen ehtoja.

Onneksi on tehty myös monia paikallisia sopimuksia, joissa on saavutettu jokin uusi tai työehtosopimusta parempi työsuhteen ehto tai etu. Tulos on saavutettu, koska työnantajakin on uskonut myös saavansa siitä etua.

Kyllä ne savupiipputeollisuudenkin aikana rakennetut työmarkkinarakenteet ovat joustaneet ihan paikalliseen sopimiseen asti!

Työelämän lait on tehty pelisäännöiksi, joiden puitteissa asioita hoidetaan, mutta myös turvaksi työntekijöille, sillä epäselvissä tilanteissa asiat ratkaistaan ensin työnantajan tahdon mukaisesti ja sitten tulkinnan antavat ko. alan sopijaosapuolet.

Työpaikalla keskenään sovitussa paikallisessa sopimuksessa ei olisi ketään, joka sisältöä voisi tulkita erimielisyystapauksessa. Kukahan tässä voittaisi?

SAK:n kyselyn mukaan paikallinen sopiminen on yleisintä teollisuuden työpaikoilla, joista valtaosalla (78 prosenttia) on tehty kyselyä edeltäneen kahden vuoden aikana työpaikkatason sopimuksia. Myös yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla paikallisia sopimuksia on tehty useammalla kuin joka toisella työpaikalla.

Eli kyllä ne savupiipputeollisuudenkin aikana rakennetut työmarkkinarakenteet ovat joustaneet ihan paikalliseen sopimiseen asti!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hakkaraisen kirjoituksesta ei siis käy ilmi, mitä lakeja olisi tarve muuttaa. Viittaako hän, niin kuin Osmo Rantanen epäili omassa kirjoituksessaan, myös luottamusmiesjärjestelmään tai työaikalain ja työehtosopimusten mukaisiin korvauksiin – vai kenties irtisanomis- ja lomautusmääräyksiin, joita on kuultu myös jäykiksi kutsutun?

Hakkaraisen sanoin "viime ajat ovat näyttäneet, että me suomalaiset pystymme ja olemme valmiita nopeisiin muutoksiin, kun yhteinen etumme sitä vaatii". Olen hänen kanssaan tyystin samaa mieltä. Tästä hyvänä esimerkkinä on, miten pandemian vyöryessä maahamme terveydenhuollossa, oppilaitoksissa, päivähoidossa ja monilla muilla toimialoilla muutettiin toimintatapoja, työaikoja, työnteon paikkaa, lomien ajankohtaa jne.

Tilanteessa neuvoteltiin paikallisesti mitä suuremmassa määrin ja kiittäminen on työntekijöitä ja paikallistason neuvottelijoita, sillä paikallistasollahan muutoksista sovittiin!

Maaret Laakso

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Malvik
Paikalliset sopimiset ovat toimineet jo pitkään hyvin
Ei paikallinen sopiminen ole ollut pitkään aikaan mikään ongelma, niitä on tehty ja tehdään kun on tarvetta. Tässä SY:n ja EK:n halusta saada paikallinen sopiminen lakiin on poliittinen tarkoitus ja palata isäntä määrää aikaan , sekä heikentää ay-liikkeen olemassaolo. Nyt tehdyissä paikallisissa sopimisissa on työntekijän turvana ammattiliitto, mutta työnantajat haluaa tämän pois sopimisesta. Se mitä työnantajat kirjoittelee ja marmattaa työelämän vaikeuksista on puhdasta oikeistopolitiikkaa, ei todellista tarvetta lailla tai muillakeinoin muuttaa nykyistä järjestelmää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Asko Ojala
Hyvää ja huonoakin
Juuri näin. Sopiminen on mahdollista, TES on vain minimi. Usein varsin surkea minimi, kuka tulee esim sillä palkalla toimeen…?

Mutta on suomalaisella tuöelämällä ja työehdoilla ja -eduilla myös uudistumisen paikkansa. Nostan esiin kaksi: joillain aloilla on työehtosopimukset menneet liian monimutkaiseksi ja rönsyileväksi. Lisäksi työelämässä on liiallista tasapäisyyttä, eli hyville ei uskalleta maksaa enempää palkkaa kun pelätään että ammattiyhdistyksen voimin samaa vaaditaan sitten kaikille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyvää ja huonoakin
Itse nostan esiin kolmannen asian: järjestelmät laahaavat perässä, kun työelämä muuttuu.

Nykyään taitavat "epätyypilliset" uudet työsuhteet olla yhtä yleisiä kuin "tyypillisetkin", eli eiväthän ne ole enää epätyypillisiä.

Joten työ- ja kaikessa lainsäädännössä, sosiaaliturvassa, työelämän palveluissa ja yhteiskuntapolitiikassa pitäisi ottaa huomioon yhä kasvava pätkä- ja osa-aikaisten, itsensätyöllistäjien, pakkoyrittäjien, kevytyrittäjien yms. asema ja todellisuus. Näitä muutoksia on jopa jo vuosikymmeniä peräänkuulutettu, mutta perin hitaasti niitä on saatu. On kannustinloukkuja, hidasta ja massiivista byrokratiaa, kohtuuttomia vaatimuksia työttömille (ja työllisille), nollasoppareita ja ties mitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.