Paikallinen sopiminen vai paikallinen pakottaminen?

Turun Sanomat

23.12.2022 3.00

Varsinais-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen peräänkuulutti paikallisen sopimisen edistämistä lainsäädännöllä TS:n mielipidepalstalla 21.12. Työmarkkinoiden jäykkyys rajoittaa työpaikkojen syntymistä. Hän ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mitä nämä jäykkyydet ovat, ja miten niitä pitäisi poistaa.

Laboren (entinen palkansaajien tutkimuskeskus) tutkija Ilkka Kiema kävi luennoimassa Teollisuusliiton luottamusmiehille 16.11.2022. Hänen mukaansa Suomen työmarkkinat ovat luultua dynaamisemmat. Meillä ei ole rakenteellisia jäykkyyksiä ja palkkakehitys reagoi työllisyystilanteeseen. Lisäksi työntekijöiden vaihtuvuudella sekä työllisyyden ja työttömyyden välisillä siirtymillä arvioiden Suomen työmarkkinoiden dynamiikka on vähintään keskitasoista.

Jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Itse olen tehnyt opinnäytetyöni Humanistisessa ammattikorkeakoulussa vuonna 2008, aiheena paikallinen sopiminen. Vuodesta 2008 olen myös työskennellyt ammattiyhdistysliikkeessä aluetoimisijana, ja nähnyt satojen yritysten paikallisen sopimisen toimivan vallan mainiosti.

Meillä ei ole rakenteellisia jäykkyyksiä ja palkkakehitys reagoi työllisyystilanteeseen.

Jyrki Hakkarainen ei yksilöi sitä, mitä sellaista pienet yritykset eivät saa tällä hetkellä sopia, mikä pitäisi lainsäädännöllä avata? Nykyisellään työnantajilla on työnjohto-oikeus (direktio), jota käyttämällä he varsin vapaasti voivat sijoittaa työajan, tehdä erilaisia työaikajärjestelmiä ja palkitsemismalleja.

Tässä onkin kysymys lähinnä ideologisesta asiasta. Halutaan kajota työntekijöitä suojeleviin lakeihin, kuten työsopimuslaki ja työaikalaki.

Minä voin yksilöidä nämä ”paikallisen sopimisen” rajoitukset. Niitä ovat muun muassa luottamusmiesjärjestelmä, ylityökorvaukset, arkipyhäkorvaukset, sairausajan palkka, pekkaset jne.

Kun Suomen yrittäjät puhuvat paikallisesta sopimisesta, he ovat huomanneet, että työntekijöiden ei ole pakko suostua huonoon sopimukseen. Niinpä ainoa asia, jota he voivat tehdä asian korjaamiseksi, on heikentää työelämän lakeja, jolloin yrityksissä voidaan aloittaa paikallinen pakottaminen työehtojen huonontamiseksi.

Osmo Rantanen

aluetoimitsija, yhteisöpedagogi ja Sdp:n jäsen

Teollisuusliiton Lounais-Suomen aluekeskus

Seuraa ja lue uutisia aiheesta

Keskustelut (9)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin

Vastaa

Justus25.12.2022 12.03

Ajat muuttuneet

-Suomalaiset ,eivätkä muutkaan ex -länsieurooppalaiset tunnu hyväksyvän että vanhat eivät enää palaa.Ne menivät siinä vaiheessa kun itäbloggi kaatui ja samanaikaan mm.Kiina siirtyi globalin maailmantalouden piiriin.
Lisäksi se vanha aika tarkoittaa lopulta hyvinkin lyhyttä aikaa työelämän historiassa eli n. 1950 - 1990 välistä aikaa,jolloin tavallisen keskivertoihmisen elintaso nousi huimaa vauhtia,varsinkin länsi- eurooppassa.
Tosin oli syytäkin nousta sillä niin kaupungissa kuin pientiloilla maaseudulla olot ja elintaso olivat todella huonot hyvinkin monella.
Siitä kuitenkin lähti huima nousu ja jo 1980 luvun taitteessa tai jo aiemminkin työehtosopimukset olivat hyvinkin kattavia.
Hyvään ja kattavaan työehtosopimukseen kuuluu taulukkopalkat,lomarahat,sairausajan palkat + työterveydenhoito,työturvallisuus ,ylityökorvaus..kuten kirjoituksesta todettiin.
Mutta siis ne olivat aikana ,jolloin toinen puoli eurooppaa eli suljetussa taloudessa,Kiina oli umpikommunistinen maa eikä ympäristöasioista välitetty juuri lainkaan vielä.
Nyt kun työ ja pääoma liikkuu mantereesta toiseen niin olisi tilanteeseen pitänyt reagoida jo ajat sitten tes - sopimuksia tehdessä.Mutta mitään ei näytetä tunnustavan ay- rintamalla vaan he lupaavat ja uhoavat jäsenilleen etuja mitä ei mitenkään ei voi enää toteutaa.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta