Lukijoilta

Monimuotoisuus ja ennallistaminen – mitä näiden muotisanojen takana piilee?

MARTTIINA SAIRANEN
Kirjoittajan mielestä pieni hakkuuaukko valtavan aarniometsän kyljessä edistää luonnon monimuotoisuutta.
Kirjoittajan mielestä pieni hakkuuaukko valtavan aarniometsän kyljessä edistää luonnon monimuotoisuutta.

Otan hiukan kantaa artikkeliin ”Suomen huoltovarmuus kasvaa metsissä” (TS 6.12.).

Kävin kesällä Pyhä-Häkin kansallispuistossa, jossa humisevat 400 vuotta vanhat ikihongat. Siellä oli myös infotaulu, jossa kerrottiin, että Suomen metsät ovat palaneet keskimäärin 50 vuoden välein. Männyt ovat kestäneet kuudesta kahdeksaan metsäpaloa. Palosta tulee männyn pintaan syvä haava, jonka puu kestää ja pintaan kasvaa uusi kuori. Tämä on hyvin demonstroitu kansallispuistossa. Ns. latvapaloja ei ole ollut, siksi petäjät ovat säästyneet.

Ajatus ikimetsästä on, että se on tiheää ”viidakkoa”, jonka läpi hädin tuskin pääsee, mutta ei. Aluskasvillisuutta on vain nimeksi. Näkyvyyttä on satoja metrejä, kun ikihonkia on niin harvassa. Pieniä kuusiryppäitä näkyy siellä täällä. Lehtipuita ei juuri lainkaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yritin löytää pieniä männyntaimia ikihonkien juurelta, mutta vaikea on löytää. Keloja ja lahopuita on siellä täällä, niitä tikat hakkaavat. Koko alustaa peittää paksu kuntta, johon männynsiemenen on mahdotonta juurtua. Minusta se ei näyttänyt kovin monimuotoiselta metsältä.

Jos ihminen ei puutu metsään, niin se uudistuu itsestään. Muinoin salama sytytti metsän palamaan, se paloi poroksi ja siitä alkoi uusi elämä. Tosin suuret hongat usein säästyivät, mutta eivät aina. Rankkasade lopulta sammutti tulipalon. Vierekkäin olivat aarniometsä ja palanut alue sulassa sovussa. Nämä alueet tukivat hyvin toistensa monimuotoisuutta.

Itse sain perinnöksi metsää. Muutama vuosi sitten teetin siihen hehtaarin aukon. Iäkäs isäni oli hiukan murheissaan, kun oli kasvattanut metsää koko ikänsä.

Metsäyhtiö olisi halunnut repiä jokaisen kannon irti ja kuskata jokaisen oksan hakkeeksi, mutta minä estin sen. Kun oksat ja kannot lahoavat, se tukee aukon monimuotoisuutta. Miksi pitää kaikki viedä pois?

Aukko laikutettiin (kaupunkilaiselle tiedoksi, että kone möyhii pinnan), jotta uusi metsä lähtee alulle. Olisin voinut tietysti kulottaa alueen, niin se olisi ajanut saman asian ja vielä paremmin. Tosin ns. aukkoja vastustavat yliopiston asiantuntijat (joiden törkyviestejä Remeskin saa lukea, TS 6.12.) ovat sitä mieltä, että aukon kulotus ei ole sama asia kuin metsäpalo.

Istutin alueelle pelkkää mäntyä. Kukaan ei ehdottanut minulle, että istuta myös kuusta ja koivua. Remes TS:n artikkelissa antoi ymmärtää, että näin tehdään nykyään, mutta epäilen.

Muutama vuosi taisteltiin heinikkoa vastaan. Tosin heinikossa oli myös paljon kukkia, perhosia ja hyönteisiä, joita isossa metsässä ei ole. Näitä linnut pääsevät hyvin lounastamaan isommasta metsästä. Myös hirvieläimille heinikko antaa ravintoa. Tosin niille kelpasivat myös männynlatvat. Onneksi laki velvoittaa minut täydennysistutuksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt siellä on hyvä metsän alku, jossa kasvaa myös koivuja, kuusia, leppää, haapaa, pihlajaa, katajaa ja niin edelleen. Kiitos ympärillä olevan vanhan metsän. Siellä kasvaa myös vielä vadelmaa, jota ”aarniometsässä” ei ole. Isossa metsässä kasvaa taas mustikkaa ja puolukkaa. Myös sienilajikkeet ovat erilaisia.

Suomessa on 600 000 metsänomistajaa. Näiden metsänomistajien avohakkuiden keskimääräinen koko on 1,4 hehtaaria. Valtavia avohakkuita on tehty 1960-luvulla, mutta silloinkin ylivoimaisesti pahin metsän raiskaaja on ollut valtio, jonka tehtävä nimenomaan olisi suojella metsiä. Aikoinaan oli ne sotakorvaukset ja muutenkin Suomen piti vaurastua.

Kaikki valtion metsät pitäisi suojella. Mutta väitän, että pieni aukko valtavan aarniometsän kyljessä edistää luonnon monimuotoisuutta.

Nyt kaikkien huulilla on sana ”ennallistaminen”. Käytännössä se ymmärretään, että kaikki soiden ojat pitää tukkia. Hyvä asia minusta, kun nykyään tiedetään, miten huonosti soiden puut ovat kasvaneet ojituksesta huolimatta.

Isot tahot Brysselissä tekevät suurten linjojen päätökset, mutta miten tavallinen omakotitalon, rivitalon tai mökin omistaja voi edistää luonnon monimuotoisuutta eikä vain tehdä vihaisia päivityksiä someen ennallistamisen vastustajille?

Älä leikkaa nurmikkoa, vaan anna sen ennallistua kedoksi. Nurmikot ovat täysin turhia ja monimuotoisuuden irvikuva. Monimuotoinen luonto on sekalainen.

Oman metsäni aukossa puut ovat kohta niin korkeita, että sitä voidaan taas kutsua metsäksi. Muutaman vuoden päästä teen taas hehtaarin avohakkuun, jos valtiovalta ei sitä kiellä. Sitten minun pienessä kolmen hehtaarin metsässäni on monimuotoinen luonto ja Nalle Puhkin on tyytyväinen. Viimeisen hehtaarin avohakkuun saakin siten tehdä jälkipolvi, jos haluaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Arto Jokela

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Pihat ovat ihmistä varten
"Älä leikkaa nurmikkoa, vaan anna sen ennallistua kedoksi. Nurmikot ovat täysin turhia ja monimuotoisuuden irvikuva."
- Ihmiset eivät välttämättä halua kotiensa pihaan monimuotoista luontoa ötököineen ja käärmeineen ja ymmärrän sen täysin. Sen sijaan pihapiirien ulkopuolella monimuotoisuuden lisääminen on kannatettava ajatus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jallu
Vast: Pihat ovat ihmistä varten
Ei minun pihalla, mielummin jossain muualla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Jaa-a
Sanojen takana piilee vihreiden täydellinen vieraantuminen luonnosta ja sen tapahtumista. Asiantuntemattomuus on saavuttanut uuden tason.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Jaa-a
Käsitänkö nyt oikein, että Ari Hyvönen vastustaa kaikenlaista metsänkäyttöä ja hänestä metsät pitäisi jättää kasvamaan täysin luonnollista elämänkiertoa?

Vai että metsän korjuussa ei tule käyttää mitään säästäviä menetelmiä ja pienet avohakkuut eivät riitä, on kerralla avohakattava mahdollisimman laaja ala?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Muumimamma
Metsän raiskaaja
Jos pahin metsän raiskaaja 60luvulla oli valtio,niin nyt se on vihreä siirtymä ja ns.uusiutuva energia.Se on tuuli ja aurinkoenergia,jota ajetaan viherhuumassa niin,että kymmeniä tuhansia hehtaareita metsiä tuhotaan näiden takia.Hiilinieluja siis tuhotaan,vaikka niitä pitäisi päinvastoin lisätä.Ennalistaminen,monimuotoisuus ja luontokadon estäminen on jyrkässä ristiriidassa vihreän siirtymän kanssa.Kysymys on muotisanoista ja viherpesusta.Sitä kutsutaan myös kusetukseksi ja huijaukseksi.Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.